Kategoria: Media

Mikä hyvää ja pahaa vaivaa?

Ei ole sattumaa, että vähän aikaa sitten kirjoitin särkyneistä internet-unelmista. Tiesin odottaa tätä kirjaa. Ja on mainittava, että kyseessä on minulle varsin tuttujen ajattelijoiden tekemä teos. Eli kyseessä ei ole kirja-arvostelu sen perimmäisessä merkityksessä. Tämä on teoksen lukemisesta syntyneitä ajatuksia ja kehittelyjä. Itse teoksesta sen verran, että kun Suomessa julkaistaan filosofis-kriittinen pamfletti (sellainen tämä on, … Jatka lukemista Mikä hyvää ja pahaa vaivaa? →

Särkyneitä internet-unelmia

Viimeisen parin vuoden aikana olen ollut päivittäin tekemisissä tekoälyn kanssa. Osa tästä on ollut vapaa-aikana tehtyjä kokeiluja, mutta suurin osa on ollut ihan normaalia palkkatyötä. Tämä teknologinen murros on väistämättä tuonut mieleen edellisen vallankumouksen, kun internet oli uusi ja ihmeellinen asia. Aloittaessani opiskelut Helsingin yliopistossa vuonna 1993 kuiske internetistä alkoi supista käytävillä ja luentosaleissa. Lopulta … Jatka lukemista Särkyneitä internet-unelmia →

Kulttuurin alasajo

Vuosikymmeniä sitten (eli 30 vuotta sitten) kun aloitin opiskeluni Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksella filosofia eli kuuminta boomiaan Suomessa. Pekka Himanen oli väitellyt maan nuorimpana tohtoriksi. Esa Saarinen ja Thomas Wahlgren vetivät Filosofit Willensaunassa -ohjelmaa televisiossa. Ei varmaan ollut parempaa aikaa aloittaa filosofian opiskelut maan johtavan laitoksen suojissa. Ja sitten... ei yhtään mitään. 1990-luvun puolessavälissä … Jatka lukemista Kulttuurin alasajo →

Lukijan diktatuuri

Kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, niin olen postmodernin kasvatti. Minun älyllinen kasvatukseni alkeisiin kuului dogmi tekijän kuolemasta. Ainoastaan tekstillä oli merkitystä. Ja sekin oli aina lukijan luoma konstruktio. Tietenkin kaiken tämän taustalla vaikutti ummehtunut romantiikan ajalta juontanut tekijyyden palvomisen kultti. Tekijällä oli kiistaton auktoriteetti, joka yleensä perustui sille, että tekijä oli tekijä. Mutta kuten kaikilla … Jatka lukemista Lukijan diktatuuri →

Pelastetut minuutit

Pelastetut minuutit

Palaan eiliseen postaukseeni, koska huonosti nukutun yön aikana jäi aikaa pohtia asiaa tarkemmin. En halua missään nimessä heittäytyä julkisesti tai yksityisesti luddiitiksi. Teknologia sinänsä ei ole pahaa eikä hyvää. Se on pelkkää teknologiaa. Mutta teknologian käyttötavat eivät nauti samaa arvoneutraalisuutta. Itse asiassa juuri nuo tavat ovat keskeisin alue, jossa meidän aikakautemme arvot näkyvät ja tuntuvat. Teknologiaa … Jatka lukemista Pelastetut minuutit →

Tuhlatut minuutit

Tuhlatut minuutit

Noin kaksi vuotta sitten huomasin keskittymiskykyni ja kärsivällisyyteni heikentyneen merkittävästi. En ollut oman huoleni kanssa yksin. Microsoftin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2000 ihmisen keskimääräinen keskittymiskyky olin 12 sekuntia. Vuonna 2013 samainen kyky oli enää kahdeksan sekuntia. Emme aina tule ajatelleeksi, että meidän keskittymiskyky (attention span) muuttuu iän ja elintapojemme mukaan. Vuosia jatkunut roikkuminen sosiaalisessa mediassa, … Jatka lukemista Tuhlatut minuutit →

Turn on, Tune in, Drop out

Timothy Leary jaksaa edelleen, 23 vuotta kuolemansa jälkeen, järkyttää amerikkalaista kulttuuria. Hän taitaa olla Karl Marxin jälkeen eniten pelätty kapitalismin vihollinen. Se mikä erottaa Timothy Learyn vanhasta Marxista on, että Leary ei ollut kovinkaan kummoinen filosofi tai edes ennustaja. Vuonna 1967 lyhyen tekstinsä "Start Your Own Religion" lopussa Leary ennusti, että kymmenessä vuodessa Times Squarella … Jatka lukemista Turn on, Tune in, Drop out →

Timo sä teit sen taas

Sinä Timo Soini olet sellainen epeli, että et jätä minua rauhaan. Taas kerran on minun avauduttava sinun takiasi. Mutta ennen sitä on nostettava esille Laurie Pennyn hieno artikkeli "No, I Will Not Debate You". Suosittelen sitä kaikille älykkäille lukijoille, koska siinä pureudutaan varsin ansiokkaasti populismin mekanismeihin. Keskeisin näistä mekanismeista on keskustelun tukahduttaminen "keskustelemalla". Käytän jälkimmäisessä … Jatka lukemista Timo sä teit sen taas →

Kenelle kuuluu kenen kanssa menee sänkyyn

Kulunut viikko on ollut mitä mainioin esimerkki siitä, että me elämme vaikeita aikoja. Meillä on suuria vaikeuksia käsitellä arvoja. Erityisen vaikeaa on arvojen yksityisen ja julkisen pohdiskelun välinen rajanveto. Konkreettisesti tämä tuli esiin Kauko Röyhkän pohtiessa Aku Louhimiehen tapausta Facebookissa. Reisille meni ja pahemman kerran. Röyhkä nähtiin lähinnä yhtenä setä-miehenä muiden pönöttäjien seurassa. Ilta-Sanomissa Jyrki … Jatka lukemista Kenelle kuuluu kenen kanssa menee sänkyyn →

Skitsoanalyysiä keltanokille… taas

Eli kuinka välttää sosiaalisen kentän libidinaalisen käytön paranoidis-fasistinen muoto ja vapauttaa kentän skitso-vallankumouksellinen libidinaalinen käyttö Taputa itseäsi olalle. Olet juuri selviytynyt maailman kammottavimmasta alaotsikosta. Voimme vakuuttaa, että enää ei ole luvassa yhtä uuvuttavia lukukokemuksia. Usein meiltä skitsoanalyytikoilta kysytään, mitä skitsoanalyysi on. Ja yhtä usein vastauksen antamiseen menee ikä ja terveys. Tämä ei ole mikään harvinainen … Jatka lukemista Skitsoanalyysiä keltanokille… taas →