Nothin' But Yeah
Kuvittele mielessäsi mies. Hän on vaeltanut päiväkausia läpi kuuman ja kuivan aavikon. Hänen huulensa ovat kuivuneet ja haljenneet. Ne vuotavat verta. Mies on nääntymäisillään, koska hän ei ole saanut vettä ja paahtava aurinko on kuivattanut hänet melkein kuivaksi. Miehemme näkee kaukana horisontissa talon. Se on ensimmäinen elämän merkki koko hänen vaelluksensa aikana. Viimeisillä voimillaan tarinamme … Jatka lukemista Rakkaudesta kirjoittamisesta
Palaan lukijan rooliin kirjallisuudessa. Edelleen olen sitä mieltä, että kirjallisuuden roolin ei pidä typistyä lukijan identiteetin miellyttämiseen. Sama pätee kaikkeen taiteeseen, mutta erityisesti kirjallisuuteen. Lukeminen aktina liittyy oleellisesti muutokseen. Lukemisen hetkellä ihminen tulee toiseksi. Teksti nakertaa vanhaan minään murtumia, joiden kautta pääsee läpi jotain uutta ja raikasta. Mutta samalla läpi pääsee pelottavia ja uhkaavia aineksia. … Jatka lukemista Psykedeelinen romaani?
Lähiörotat on ollut ulkona nyt reilun kuukauden. Siitä tuli huomattavasti parempi kuin olin edes ajatellut. Tästä kiitos kuuluu kustannustoimittajalle, joka jaksoi painaa minua sukeltamaan tarinassa syvyyksiin, joita en edes nähnyt siinä. Kustannustoimittajan rooli kirjojen julkaisussa jää usein lukevalta yleisöltä piiloon, mikä on harmi. Ilman kustannustoimittajia meillä olisi aika pitkälle sisäänpäin kääntynyttä kirjallisuutta, jossa kirjailija lähinnä … Jatka lukemista Lähiörotat
Kun on saanut julkaistua ainoastaan yhden teoksen ja toinen tulossa, niin ei ole vielä aika kirjoittaa "Miten kirjani on kirjoitettu" -kirjoitusta. Mutta olen jo useamman vuoden ajan elänyt Filosofisen etsivätoimiston kanssa. Kyseinen etsivätoimisto muodostuu elitistisestä (mutta siitä eroon pääsevästä) Kimi Katajasta, joka on pitkä, komea, atleettinen ja omaa katujen viisautta lähiössä vietetyn lapsuuden ja nuoruuden … Jatka lukemista Filosofinen etsivätoimisto
SchizoBlog 