Nothin' But Yeah
Kuvittele mielessäsi mies. Hän on vaeltanut päiväkausia läpi kuuman ja kuivan aavikon. Hänen huulensa ovat kuivuneet ja haljenneet. Ne vuotavat verta. Mies on nääntymäisillään, koska hän ei ole saanut vettä ja paahtava aurinko on kuivattanut hänet melkein kuivaksi. Miehemme näkee kaukana horisontissa talon. Se on ensimmäinen elämän merkki koko hänen vaelluksensa aikana. Viimeisillä voimillaan tarinamme … Jatka lukemista Rakkaudesta kirjoittamisesta
Viikolla Facebookin virrassa osui silmääni useampaan kertaan uutinen Iris Flinkkilästä ja uudesta seksipositiivisuudesta. Minut valtasi hämmennys, koska eikös nämä asiat käsitelty jo aikaisempien sukupolvien toimesta 1960-luvun seksuaalisen vallankumouksen aikana. Missä vaiheessa seksikielteisyydestä oli tullut millään tavalla main streamia? - Ajattelin, että nuoret ovat keksineet seksin ja sen harrastamisen hauskuuden. Kai jokaisen sukupolven pitää käydä oma … Jatka lukemista Banaalia läppää
Kehitys ei tapahdu mukavuusalueella. Edistyäkseen on mentävä sinne, minne ei muuten tulisi lähdettyä. Viimeisten kuukausien aikana olen yrittänyt kehittää itseäni tutustumalla itselleni vieraisiin maailmankatsomuksiin, filosofioihin ja poliittisiin suuntauksiin. Omaan poteroon kaivautuminen ei enää riitä. Postauksen otsikko on tuttu kaikille Hunter S. Thompsonia lukeneille. Hänen "fear and loathing" -kirjoitukset ja teokset käsittelivät hänelle pelottavia ja inhoa … Jatka lukemista Pelkoa ja inhoa: manosfääri
Viimeisten päivien aikana ajatukseni ovat liikkuneet enimmäkseen kahden aiheen ympärillä; myyntipuheen pitämisessä ja sielunkumppanin löytämisessä. Ensimmäinen on ollut mielessä työstä johtuvista syistä ja jälkimmäinen on noussut mieleen, koska Facebook jaksaa muistuttaa, että on kulunut viisi vuotta siitä kun jätin Lauttasaaren kämpän taakseni ja ymmärsin avioliittoni olevan lopullisesti ohi. Aloitan myyntipuheesta. Yksi elämäni suurista "raamatuista" on … Jatka lukemista Myyntipuheesta ja sielunkumppanin löytämisestä
Jatkan edellisen postaukseni lopussa esille tullutta ajatusta. Se ei näytä jättävän minua rauhaan. Samalla jatkan sukellusta kotimaisen populaarikulttuurin syvänteisiin. Ajatus pulpahti pinnalle työmatkalla kuunnellessani Iisan kappaletta "Kukaan ei oo kenenkään" (saman nimiseltä albumilta). Kappaleen voi ohittaa perinteisenä ja yksinkertaisena erolauluna tai äidin tunnemaailmaa kuvaavana romanttisena lyyrisenä kuvaelmana suhteessa lapseen, mutta minulle se aiheutti huomattavasti monimutkaisemman ajatusketjun (yllätys, … Jatka lukemista Kukaan ei oo kenenkään
Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus tehdä omasta elämästään mahdollisimman hyvä. Tämän toteaminen tuntuu niin triviaalilta, että sen ilmaisemiselle ei tulisi olla mitään syytä. Mutta näin ei tässä epätäydellisessä maailmassa ole. Kun sanon, että jokaisella on tämä oikeus, niin se pitää sisällään velvoitteen huolehtia, ettei oma hyvän elämän tavoittelu estä toisten hyvän elämän tavoittelemista. Mutta haluan mennä … Jatka lukemista Kauniiden ihmisten ongelmaton elämä
Jatketaan tätä eeppisiin mittoihin laajenevaa kirja-arvostelua, joka ei ole kirja-arvostelu. Perinteinen arvostelu katselisi kohdettaan jostain establisoituneesta näkökulmasta ja arvostelisi teosta suhteessa arvostelijan allekirjoittamaan instituutioon. Perinteinen arvostelu on aina oidipaalisessa suhteessa kirjaan, kirjailijaan ja kirjallisuuteen. Suuri diskurssi möllöttää taustalla isähahmona rankaisemaan diskurssista poikkeamia ja valmiina oidipaalistamaan kohteensa heti kun siihen tulee tilaisuus... ja sellainen tilaisuus aina … Jatka lukemista Syväsukellus prekaarimaailmaan osa 2 – Rakkautta niinku ja vähän muutakin
Prekariaatti määritellään Wikipediassa seuraavasti: Prekariaatti on termi, jolla tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokkaa. Myös tällä vuosisadalla syntyneen näennäis- tai pakkoyrittäjien luokan jäsenet lukeutuvat prekariaattiin. Länsimaissa 1900-luku oli proletariaatin sosioekonomisen nousun aikaa. Joskus 80-luvulla unelmoitiin maailmasta, jossa proletariaatista päästäisiin eroon, koska siitä on tullut porvarillista keskiluokkaa. Tämä jäi unelmaksi. Vuosituhannen vaihteen aikakautemme on … Jatka lukemista Syväsukellus prekaarimaailmaan osa 1 – Rakkautta niinku
Jatkan edellistä aihetta, koska se näytti herättävän paljon keskustelua ja palautetta. Niiden pohjalta ajatukseni ovat liikkuneet jo kertaalleen tallatuilla poluilla ja vähän muuallakin. Yläasteelta ja lukiosta tuttu ystävättäreni avautui Facebookin kommenteissa, että hän oli kieltänyt pappia sanomasta "kunnes kuolema teidät erottaa" -lausetta liturgiassaan. En edes tiennyt, että papin liturgian voi muuttaa omien mieltymystensä mukaisesti. Mutta on … Jatka lukemista Kunnes kuolema teidät erottaa…
Olen ollut sinkku nyt aika tarkkaan viisi vuotta. Tänä aikana olen käynyt monilla treffeillä, tavannut hyvin erilaisia naisia, ollut ihastunut, juossut pakoon (kirjaimellisesti), tullut torjutuksi ja tullut torjuneeksi. Monet ystäväni ja tuttavani ovat järjestäneet minut sokkotreffeille "potentiaalisten" tyttöystäväkandidaattien kanssa. Deittisivustoilta ja Tinderistä on tullut vastaan onnistuneita ja vähemmän onnistuneita deittejä, joista jokaisesta olen kiitollinen. Tämä … Jatka lukemista Miksi elää sinkkuna?
SchizoBlog 