Kategoria: Elämä

Viisastuuko lukemalla?

Pääsiäisen aikaan minun ja monen muun Facebook wallille oli nostettu David Hopkinsin kirjoitus "How a TV Sitcom Triggered the Downfall of Western Civilization". Ensilukemalta minutkin valtasi innostus. Omassa postaukessani luki "Asian ytimessä". Kirjoituksessa käsitellään Frendit sarjaa ja sen koomista epäonnistujaa Rossia. Hopkins katsoo, että Frendeissä tiivistyy meidän aikakautemme vihamielisyys (hän ei käytä tätä termiä, mutta sopii omaan viitekehykseeni) … Jatka lukemista Viisastuuko lukemalla? →

Kevättä ilmassa

On ollut tapana avautua verbaalisesti asiasta kuin asiasta. Annetaan keväisen auringon maalaamien kuvien puhua puolestaan.

Rihmasto – pilattu utopia

Syksyllä vuonna 2000 opiskelukaverini pyysi minua osallistumaan tuolloin varsin nuoren Dodo ry.'n järjestämään Miss Utopia -kilpailuun. Pienen taivuttelun jälkeen suostuin, mutta en halunnut osallistua kilpailuun työryhmän jäsenenä, vaan henkilönä. En halunnut alkaa riitelemään asioista yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi, koska sellainen filosofiaa opiskelevien ja tutkivien piirissä olisi yksi mahdottomuus... ja olen aina ollut egoisti, mitä tulee luovaan … Jatka lukemista Rihmasto – pilattu utopia →

Kriteereistä

Pari päivää sitten törmäsin netissä surffaillessani puolitoista vuotta vanhaan artikkeliin "Short Men Make Better Boyfriends and Husbands". Sen inspiroimana aloin päivittämään omia kokemuksiani. Kuten olen aikaisemmin maininnut, niin aihe on minulle hyvin henkilökohtainen ja juuri siksi jopa vältän sen käsittelemistä. Teen tällä kertaa teen pienen poikkeuksen. Kerron kokemuksistani nettideittien maailmassa. Ei sen takia, että haluaisin hirveästi asiasta … Jatka lukemista Kriteereistä →

Terveisiä ikäkriisin keskipisteestä

Tilastollisesti ihminen on onnettomin 44-vuotiaana. Huomenna tuo ikä jää taakseni. Olenko elänyt elämäni onnettominta aikaa? Tulevasta on mahdotonta mitään sanoa, mutta ainakin tähän mennessä olen ollut onnettomin 40-vuotiaana... sattuneista syistä. Siitä huolimatta huomaan olevani keskellä ikäkriisiä. Viimeksi suurempi ikäkriisi iski 36-vuotiaana. Tuolloin olin ohittanut pisteen, jossa olin ollut enemmän täysi-ikäinen kuin alaikäinen. Kriisi ei kauan … Jatka lukemista Terveisiä ikäkriisin keskipisteestä →

Yhdessä vai erikseen?

Jatkan edellistä aihetta, koska se ei näytä jättävän minua rauhaan. Mitä se tapa, jolla me kohtelemme toisiamme kertoo tästä ajasta ja meistä? Tämä ei ole mitenkään triviaali kysymys. Perinteisen näkemyksen mukaan yhteiskunta rakentuu sen pienimmistä yksiköistä, joka on perhe. Yksilö ei siis ole yhteiskunnan yksikkö, vaan juuri perhe. Se, miten perhe määritellään jätettäkööt tämän kysymyksen … Jatka lukemista Yhdessä vai erikseen? →

Miten me kohtelemme toisiamme?

Miten me kohtelemme toisiamme? - Siinä on kysymys, johon tuntuu törmäävän vähän joka puolella tällä hetkellä. Kölnin "ahdistelumellakka" vuodenvaihteessa näyttää puhuttelevan meitä ja hyvä niin.  Viikonloppuna Twitterissä hashatagilla #lääppijä sai seurata pääasiassa naisten kertomuksia siitä kuinka heidän ruumiillista koskemattomuutta loukataan surutta. Ja kyseessä eivät ole pakolaismiehet, vaan kotimaiset keski-ikäiset perusmiehet. Teatteri Takomossa parhaillaan menee Raisa Omaheimon … Jatka lukemista Miten me kohtelemme toisiamme? →

Guns N’ Roses: mitä väliä enää

Yksi vuodenvaihteen vähiten yllätyksellisimpiä uutisia oli Guns N' Rosesin (semi)alkuperäisen kokoonpanon comeback. On aivan sama ketkä soittavat lopullisessa kokoonpanossa, koska todellinen kysymys on, onko Guns N' Rosesin "paluulla" enää mitään merkitystä. Kuten Hanoi Rocksin kohdalla, niin tämäkään kirjoitus ei tule olemaan perinteinen rock-juttu, vaan pyrkii olemaan enemmän sormi zeitgeistin pulssilla. Voivatko W. Axl Rose ja … Jatka lukemista Guns N’ Roses: mitä väliä enää →

Julkinen aivopieru

Pidin vuoden vaihtuessa parin päivän vapaaehtoisen lakon sosiaalisesta mediasta, koska liikuttelin peukaloitani Playstationin ohjaimella ja pyrin etenemään mahdollisimman pitkälle Fallout 4:ssa (kun vihdoinkin oli aikaa). Palattuani tähän todellisuuteen huomasin Facebook wallini olevan täynnä imetyskuvia ja ihmisten vauhkoamista henkilöstä nimeltä Teri Niitti. Koska en suuremmin seuraa kotimaisesta televisiosta muuta kuin uutisia, niin Teri Niitti oli minulle aikaisemmin … Jatka lukemista Julkinen aivopieru →

Maailman mukavin kansa

Sisäinen hippini nostaa päätänsä aika ajoin ja ajattelin näin lauantai-illan ratoksi antaa John Lennonin "Imaginen" viedä mennessään. Tiedän kuulostavani naiivilta idealistilta, mutta joskus tulee ottaa etäisyyttä keski-ikäiseen kyynisyyteen. Olen pyöritellyt tätä ajatusta korvieni välissä jo muutaman viikon ajan. Itsenäisyyspäivän aatto on oikea aika antaa tämän tulla ulos. Ajatus ei vaan näytä jättävän minua rauhaan. Sen sytykkeenä toimi … Jatka lukemista Maailman mukavin kansa →