Kategoria: Spinoza

Spinozasta: Spinozan Jumala

Kun Albert Einsteiniltä kysyttiin hänen käsitystään Jumalasta, niin hänen vastauksensa kuului seuraavasti: "Uskon Spinozan Jumalaan, joka ilmenee kaiken olemassa olevan harmoniassa, en Jumalaan, joka huolehtii ihmiskunnan kohtalosta ja teoista." Einstein omaksui Spinozan Jumalasta panteistisen tulkinnan. Kysymys siitä oliko Spinoza teisti, ateisti vai panteisti riippuu pitkälle siitä näkökulmasta, josta hänen käsitystään Jumalasta lähdetään tulkitsemaan. Yleensä Spinozaa … Jatka lukemista Spinozasta: Spinozan Jumala →

Spinozasta: Sub rosa

Filosofian historia on täynnä pieniä yksityiskohtia filosofien henkilökohtaisesta elämästä, jotka suurin osa ammatifilosofeista sivuuttavat merkityksettöminä. Etenkin suomalaisessa filosofiassa tämä filosofian historian laiminlyönti on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Mielestäni tämä kertoo suuresta mielikuvituksen puutteesta ja vielä katastrofaalisemmasta puutteesta luovuudessa. Mutta se kotimaisen filosofian filosofisesta kyvyttömyydestä, koska aiheenamme on Spinoza. Ja ennen kaikkea tällä kertaa kohdistamme katseemme … Jatka lukemista Spinozasta: Sub rosa →

Spinozasta: karkotus

Olen aikaisemminkin kirjoittanut sarjaa Spinozasta. Mutta miksi palata vanhaan, kun voi aloittaa alusta uudestaan. Ja jokainen aloitus alkaa keskeltä. Mutta se siitä... Spinozan elämästä tiedetään itse asiassa hyvin vähän. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimus on tuonut jonkin verran lisää tietoa tästä filosofian "suuresta yksinäisestä" ja "radikaalista". Tästä saamme kiittää hyvin pitkälle Steven Nadlerin hienoja teoksia. Mutta … Jatka lukemista Spinozasta: karkotus →

Kirjojen kertomaa

Koin tänään oman Proust-kokemukseni, kun kävin antikvariaattiliike Vihreästä planeetasta hakemassa Ronald Boguen teoksen Deleuze and Guattari (1989). Menin kirjan kanssa Rytmiin selailemaan sen sivuja. Katseeni kulki tutuilla sivuilla ja hetkessä olin imeytynyt reilut 30 vuotta ajassa taaksepäin. Tämä ei ollut seurausta mistään erillisestä lauseesta, vaan juuri tutun tekstin ja sivujen näkemisestä uudestaan. Ronald Boguen teos … Jatka lukemista Kirjojen kertomaa →

Vapautettua mieltä seuraa perse

"Free your mind... and your ass will follow", lauloi Funkadelic vuonna 1970. Tämä lause palautui mieleeni katsoessani YLEn Areenasta BBC:n mainiota sarjaa Disco: Soundtrack of A Revolution. (2023). Sen kolmessa jaksossa käydään läpi kuinka gay-piirien underground-liikkeestä kasvoi noin kymmenessä vuodessa valtavirtaa, joka hukkui omaan mahdottomuuteensa, kun raha pilasi kaiken. Mutta alussa diskot olivat vapauden keitaita … Jatka lukemista Vapautettua mieltä seuraa perse →

Lukeminen/Kirjoittaminen/Nautinto

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat olleet elämässäni niin kauan kuin olen osannut lukea ja kirjoittaa. Rakkaat harrastukset eivät koskaan ole olleet läsnä elämässäni ilman kolmatta - nautintoa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat aina tuottaneet minulle nautintoa. Jopa niinäkin hetkinä, kun kirjoittaminen on tuottanut vaivaa. Hioa tekstiä lopulliseen muotoon on minulle raskasta ja vaivalloista... mutta aina nautinnollista. Kirjoittaminen … Jatka lukemista Lukeminen/Kirjoittaminen/Nautinto →

Mätää ja halpamaista: elämän tarkoitusta etsimässä aikakaudessamme

Hunter S. Thompson on yksi merkittävimmistä 1900-luvun lopun kirjoittajista. Ehkä merkittävämpi kuin hän antoi meidän olettaa. Valitettavasti hänen kirjoituksensa ovat jääneet hänen imagonsa varjoon. Elokuva Fear and Loathing in Las Vegas (1998) on yhtä sekopäinen ja sairas kuin kirjakin, mutta samalla se jättää uppoutumatta niihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joiden äärelle Hunter S. Thompson lukijansa asettaa. Elokuva esittelee meille … Jatka lukemista Mätää ja halpamaista: elämän tarkoitusta etsimässä aikakaudessamme →

Itserakkaus revisited

Maaret Kallion HS-blogi Lujasti lempeä edustaa miltein poikkeuksetta kaikkea sitä, mitä psykoterapeuttinen löpinä pahimmillaan voi olla. Mutta tässäkin näyttää olevan poikkeuksensa. Postaus "Ensin on opittava rakastamaan itseään – ja muut paikkansa pitämättömät ohjeet" näyttäisi sisältävän näkemyksen, jonka minäkin voin allekirjoittaa. Sanoa ihmiselle, että hänen tulee oppia rakastamaan itseään ennen kuin häntä voidaan rakastaa, on jotain sellaista johon olen … Jatka lukemista Itserakkaus revisited →

Apina rinnassa

Ajattelen usein apinaa rinnassani. Tästä saan kiittää Noah Levinen teosta The Heart of the Revolution (2011). Levine kuuluu ns. punk-buddhalaisiin, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen levittää buddhalaisuuden sanomaa länsimäisille nuorille ymmärettävämmässä muodossa kuin perinteiset sutrat. En laske itseäni buddhalaiseksi. Olen enemmän spinozalainen, mutta siitä huolimatta tunnen suurta lukkarinrakkautta punk-buddhalaisuutta kohtaan. Tuoda vanha viisaus nykypäivän muotoon on aina kunnioitettavaa. … Jatka lukemista Apina rinnassa →

Spinoza ja elämä osa 10: Vapaa ihminen 1

Spinozan vapaa ihminen (homo liber)  on samanlainen idealisoitu ihmisen malli kuin Nietzschen yli-ihminen (übermensch). Vapaa ihminen on täydellisen ihmisen kuva. Hän elää ainoastaan järjen ohjeiden mukaan. Vapaan ihmisen ajattelu muodostuu pelkästään adekvaateista ideoista. Kuten kaikkien ihmisten kohdalla, niin vapaan ihmisen toiminta on hänen halujensa johdattamia, mutta hänen toimintansa ei ole ulkoisten tekijöiden rajoittamaa. Koska meidän toimintamme on aina passioiden … Jatka lukemista Spinoza ja elämä osa 10: Vapaa ihminen 1 →