Spinoza ja elämä osa 10: Vapaa ihminen 1

spiiiinoza

Spinozan vapaa ihminen (homo liber)  on samanlainen idealisoitu ihmisen malli kuin Nietzschen yli-ihminen (übermensch). Vapaa ihminen on täydellisen ihmisen kuva. Hän elää ainoastaan järjen ohjeiden mukaan. Vapaan ihmisen ajattelu muodostuu pelkästään adekvaateista ideoista. Kuten kaikkien ihmisten kohdalla, niin vapaan ihmisen toiminta on hänen halujensa johdattamia, mutta hänen toimintansa ei ole ulkoisten tekijöiden rajoittamaa. Koska meidän toimintamme on aina passioiden rajoittamaa, niin me emme koskaan voi saavuttaa vapaata ihmistä.

Ennen kuin voimme ymmärtää paremmin vapaata ihmistä ja hänen luontoaansa, niin meidän tulee ymmärtää, mitä Spinoza tarkoittaa vapaudella. Spinozan vapauden käsite kietoutuu hyvän, oikean, adekvaattien ideoiden ja vallan ympärille. Vapaus on ulkoisten rajoitteiden puuttumista. Vapaus on valtaa päättää omista asioista. Vapaudessa ihmisen oma conatus toteutuu ilman ulkoisia rajoitteita. Vapauden käsite esitellään Etiikassa heti sen alussa ja sen toteutumiseen voidaan teoksen tähtäävän. Vapauden käsite on siis Spinozan ajattelun keskiössä.

Vapaaksi sanotaan sitä oliota, joka on olemassa pelkästään oman luontonsa välttämättömyydestä ja määräytyy toimintaan yksinomaan itsestään käsin; välttämättömäksi, tai pikemminkin pakonalaiseksi taas sitä, jota jokin toinen määrää olemassaoloon ja toimintaan tietyllä ja määrätyllä tavalla. (E1, määr. VII)

Meidän valtamme ja voimamme on aina määrällistä. Me eroamme Jumalasta ainoastaan vallan ja voiman määrän pohjalta. Tässä korostuu taas kerran Spinozan naturalismi: me olemme osa maailmankaikkeusta, jossa ei ole mitään sellaista, jota ei olisi meissä (siis aineellisina olioina me olemme yhtä ja samaa maailmankaikkeutta). Ääreelliset oliot ja ääretön maailmankaikkeus selitetään samalla tavalla ja ne eroavat toisistaan ainoastaan aste-erojen pohjalta.

Samoin olioiden vapauden välillä vallitsee aste-ero. Palauttakaamme mieleen, että Spinozalle hyvää on kaikki se, mikä lisää ihmisen toimintakykyä. Täten näemme, että vapaus on määritelmällisesti hyvää ja tavoiteltavaa. Pahuus ja väärien tekojen tekeminen ovat vähemmän vapaita kuin hyvyys ja oikeat teot. Pahuus ja väärät teot ovat seurausta ulkoisten rajoitteiden vaikutuksen alaisena olemisesta.

Tässä pääsemme Spinozan kontroversiaaliseen näkemykseen pahuudesta ja vastuusta. Koska ihminen, joka on vapaa voi olla vastuussa tekemisistään. Ihminen, joka ei ole vapaa vaan olosuhteiden uhri, ei voi olla samassa mielessä vastuussa tekemisistään. Jos vapaa ihminen tekee luonnostaan hyviä tekoja, niin tarkoittaako Spinoza ettei pahojen tekoja voida tuomita? Spinozan vastuun ajatus tähtää ihmisen mielenrauhaan. Kun pahat teot selittyvät vapauden vähäisellä määrällä, niin me emme voi syyttää pahantekijää. Meidän tulee ymmärtää hänen tekojensa luonne vain tietämättömyyden ilmentymänä.

Yritän valaistaa asiaa rakkaudella. Mitä enemmän toinen rakastaa minua hänen omasta vapaudestaan, sitä voimakkaampaa rakkautta voin tuntea häntä kohtaan. Jos taas toisen rakkaus minua kohtaan selittyisi esimerkiksi hormoonitasapainoon vaikuttavan lääkkeen vaikutuksena, niin tunteeni häntä kohtaan vähenisivät. Rakkauden teot kummassakin tapauksessa olisivat samat, mutta jälkimmäisessä tapauksessa tekojen syyt olisivat ulkoisia. Hän ei rakastaisi minua vapaudestaan vaan orjuudestaan. Mutta samalla tämän asian tiedostaminen vapauttaisi minut syyllistämisen orjuudesta. Voin siirtyä elämässäni eteenpäin enkä jää vatvoman asiaa ja tuhlaa aikaani.

Tästä seuraa, että syyttäminen ja tuomitseminen eivät kuulu vapauteen. Ne tekevät meistä vähemmän vapaita. Syyttäminen ja tuomitseminen johtavat aina affekteihin, jotka ovat passioita. Spinoza ehdottaa niiden tilalle kirkkaita ja selviä ideoita.

Affekti joka on passio, lakkaa olemasta passio heti, kun muodostamme siitä kirkkaan ja selvän idean. (E5, prop. III)

Spinoza näyttää tässä ennakoineen Freudia. Selkeämpi näkemys sekavista ajatuksistamme johtaa onnellisempaan ja tasapainoisempaan elämään. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää kuinka paljon tämä ajatusrakennelma on velkaa juutalaiselle filosofiselle traditiolle. Valittettavasti tässä ei siihen ole aikaa ja tilaa.

Miten Spinoza sitten käsittelee pahantekijöiden rangaitsemista yhteiskunnassa? Jos ainoastaan vapaan ihmisen voidaan katsoa olevan vastuussa tekemisistään, niin tälloinhan me emme voisi tuomita rikollisia. Hehän ovat ulkoisten rajoitteiden vallassa ja täten he eivät ole vapaita. Mutta Spinoza ajaa toimivaa yhteiskuntaa, koska vapaa ihminen elää vapaammin valtiossa kuin yksinäisyydessä (E4, prop. LXXIII).

[…] Sairas syö sellaista, mistä hän ei pidä, koska pelkää kuolemaa: terve taas nauttii ruuasta ja iloitsee näin elämästään paremmin kuin jos pelkäisi kuolemaa ja haluaisi välittömästi välttää sitä. Samoin tuomari, joka ei vihasta eikä kiivaudesta tms., vaan yksistään yleisen edun rakkaudesta tuomitsee syyllisen kuolemaan, toimii yksinomaan järjen johtamana. (E4, prop. LXIII, korol. huom.)

Rikollisten tuomitseminen ja vangitseminen tulee tapahtua järjen pohjalta. Tämä tulee muistaa näin some-lynkkausten aikakaudella. Järki on harvemmin lynkkausten eteen ajavana voimana, vaan juuri kiivaus ja sokea viha. Tämän takia tuomitseminen tulisi jättää sen ammattilaisille eli tuomareille.

Näemme kuinka nykyinen sosiaalinen media toimii helposti spinozalaisesta näkökulmasta katsottuna adekvaattien ideoiden ja passioiden levittämisen mekanismina. Internet on erittäin vapaa media, jonka kautta me pääsemme käsiksi sellaiseen vapauteen, jota me emme osaa käyttää. Teknologia on ohittanut ihmisen omaksumiskyvyn. Me tarvitsemme Spinozaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s