Monikulttuurisuus, multikulturalismi ja ideologia

IMG_1384

Immosgate lähti sitten kunnolla lapasesta. Ja hyvä, että lähti. Ei ole enää kyse yhden kansanedustajan ilmeisistä uusnatsisympatioista, vaan laajemmasta kansalaisten huolestumisesta valtakuntamme suunnasta. Muuten ei Kansalaistorille olisi kerääntynyt reilut 15 000 ihmistä osoittamaan mieltänsä. Mutta en jaksa tästä asiasta sinänsä enempää avautua.

Näiden parin päivä aikana minua on häirinnyt se käsitteellinen sekaannus, joka käsitteiden ”monikulttuurisuus”, ”multikulturalismi” ja ”ideologia” välillä vallitsee keskustelussa. Tämä sekaannus on osittain tarkoituksellista, mutta johtuu enemmän maamme yleisen debatin luonteesta. Meillä ei ole pitkää ja syvää historiaa filosofisesta ja intellektuaalisesta keskustelusta. Suomessa keskustelua on käyty yleensä teknologia painotteisesti.

Eilen A-studiossa annettiin oikeutetusti perussuomalaisille tilaisuus selventää kantojansa (valitettavasti Olli Immonen päätti olla tulematta paikalle). Käsitteet ja termit olivat iloisesti sekaisin. Varsinkin perussuomalaisten nuorten puheenjohtajalla Sebastian Tynkkysellä kaikki meni ”vähän sinnepäin”. Kun ottaa persujen agendan, niin tämä ei ole sattumaa. Mutta siitä hieman myöhemmin. Lähdetään selvittämään monikulttuurisuuden ja multikulturalismin välistä eroa.

Seuraan tässä mainiota Filosofia.fi -palvelun artikkelia aiheesta. ”Monikulttuurisuus” viittaa kuvailevana terminä moderneissa yhteiskunnissa vallitsevaan kulttuurien monimuotoisuuteen. ”Kulttuurisesti monimuotoinen yhteiskunta sisältää useita kulttuurisesti, uskonnollisesti ja maailmankatsomuksellisesti toisistaan eriäviä ryhmiä, jotka jakavat yhdessä julkisen tilan. Deskriptiivinen monikulttuurisuuden käsite ei sinällään sisällä ajatusta kulttuurisen monimuotoisuuden arvottamisesta, eikä se myöskään ota kantaa siihen, millaista politiikkaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa tulisi tehdä.”, kuten artikkelin tekijä Annamari Vitikainen kirjoittaa.

Kuvailevana ja toteavana terminä monikulttuurisuuden ei pitäisi nostaa tunteita puolesta tai vastaan. Se on vain asiantilojen toteamista (vähän kuin ”ahven elää vedessä”). Mutta kun termiä aletaan käyttämään normatiivisessa merkityksessä, niin sen tuleekin alkaa herättää emootioita ihmisissä. Kutsun tässä selkeyden vuoksi multikulturalismiksi kantaa, jonka mukaan kulttuurista monimuotoisuutta pidetään hyväksyttävänä. Sen suppeassa muodossa katsotaan, että kulttuurien monimuotoisuudesta ei tarvitse päästä eroon ja vahvemmassa merkityksessä, että monimuotoisuutta tulee vaalia ja edistää.

A-studiossa vierailleet perussuomalaiset vaikuttajat pitivät vahingollisena sitä, että multikulturalistinen ideologia alkaa ohjaamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa. Esimerkkeinä he mainitsivat, että verovaroin ei tulisi tukea naisten asemaa vahingoittavia ja nuorten poikien silpomista edistäviä yhdistyksiä. Se, miten multikulturalistinen ideologia ohjaa verovaroja tällaisten yhdistysten tukemiseen jäi täysin selittämättä. Olisi hyvä kuulla, että mistä nimenomaisista rahastoista ja kuinka paljon tällaisille yhdistyksille on rahaa ohjattu. Ja erityisesti miten nämä yhdistykset tarkkaan ottaen vahingoittavat naisten asemaa ja edistävät poikalasten silpomista. En väitä, että tällaistä ei ole voinut tapahtua, mutta en myöskään usko näin tapahtuneen, koska joku niin televisiossa sanoi. Todisteita pöytään kiitos.

Mitä on ideologia?

Nämä puheet jonkun tietyn ideologian vaikutuksesta yhteiskunnallisten päätösten taustalla näyttävät aina perustuvan näkemykseen, että päätökset tulisi tehdä ilman ideologista pohjaa – juridiseen tai taloudelliseen hyötyyn perustuen. Puhe ideologioista puhtaasta päätösten pohjasta perustuu kahteen mahdolliseen perustaan:

  1. Naiivin objektiivisuuden harha: tämän näkemyksen mukaan maailma rakentuu objektiivisesti saavutettavista tosiasioista ja niiden paljastamisen jälkeen niistä voidaan loogis-algebrallisesti johtaa puolueettomia päätöksiä
  2. Itsekkyyden peittävä savuverho: mitään puolueetonta pohjaa ei ole, mutta sellaiseen vetoaminen toimii savuverhonan ilmeisen itsekkäiden ja puolueelisten tarkoitusperien peittämisenä

Lähtekäämme kartoittamaan tilannetta analysoimalla itse ”ideologian” käsitettä. Lähden tässä marxis-foucault-deleuzelaiselta linjalta. En peittele lähtökohtiani. Filosofian ja käsitteellistämisen tehtävänä on laajentaa elämäämme. Jos me vain tyytyisimme kuvailemaan maailmaa sellaisena kuin se on, niin me emme laajentaisi tai muuttaisi elämäämme. Monimutkaisten ja vaikeasti käsitettävien käsitteiden kautta me rikastutamme elämäämme. Me luomme käsitteillä ja ideoillamme maailmaa, jota elämme.

Mutta käyttämämme käsitteet, termit ja teoriat eivät ole viattomia tai puolueettomia. Se, miten me ajattelemme maailmaa on aina sidoksissa siihen, miten me toimimme ja kulutamme maailmaa. Ja toisinpäin. Ideologia kuvaa sitä tapaa miten me elämme maailmassa ajatusten ja käsitteiden kautta. Olen mies. Mutta ”miehen” käsite ei ole neutraali. Se on ideologisesti värittynyt. Toimin, haluan ja ajattelen tietyllä tavalla, koska minulla on ”miehen” käsite. Tämä käsite sinänsä ei ole oikein tai väärin. Se on se käsite, minkä olen omaksunut kasvatukseni kautta. Se on myös poliittisesti värittynyt. Sen kautta suhteudun toisiin ihmisiin, vaadin itselleni oikeuksia ja minulta vaaditaan velvollisuuksia. Eli meidän käsitteet ja ideat muodostavat maailman, missä elämme. Marx katsoi, että teorian ja ideologian tehtävänä oli muuttaa maailmaa.

Me olemme aina tiettyjen valtarakenteiden muodostamia. Meitä ei ole ihmisinä ilman valtarakenteita. Me olemme määritelmällisesti ideologisia ja poliittisia olioita. Mitään puhdasta inhimillisyyttä tai tosi ihmistä ei näiden valtarakenteiden taustalla ole olemassa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ”ihmisyyden” käsite on näiden valtarakenteiden muodostama. Mitään vallalla tukahdutettua ihmistä ei ole olemassa. Ilman valtarakenteita ihminen ei olisi enää ihminen. Sanoessamme olevamme ”valkoisia”, ”suomalaisia”, ”heteroita”… etc. me tuotamme valtarelaatioita. Aivan samoin kun me vangitsemme, vahingoitamme tai tapamme toisiamme. Me luomme identiteettimme erilaisten mekanismien kautta.

Kun puhutaan ”puhtaasta suomalaisesta kulttuurista” tai ”todellisesta suomalaisuudesta”, joita multikulturalismi uhkaa, niin tälloin ummistetaan silmät siltä tosiasialta, että ”suomalaisuus” on aina valtarakenteiden muodostamaa. Mitään ”suomalaisuutta” sinänsä ei ole olemassa, jota multikulturalismi tukahduttaisi. Suomalaisuudesta puhuminen on toisten identiteettien tukahduttamista. Me voimme sanoa naisten tasa-arvoisen aseman olevan suomalaisuuteen kuuluvaa, mutta samalla naisten euro on edelleen 80 senttiä maassamme. Jos poikien silpomisella tarkoitetaan ympärileikkausta, niin maissa joissa ympärileikkaus on yleistä on huomattu merkittävän alhaisia lukuja naisten kohdunkaulan syövän määrissä. Näin mainitakseni muutamia asioita, joihin ei keskustelussa haluta puuttua persujen toimesta. Ja kun persu sanoo olevansa antirasisti, niin miten se konkreettisesti näkyy puolueen toiminnassa (jätetään ne juhlapuheet sinne ”juhlapuheet” osastolle… konkretiaa eikä puheita).

Kaikkien persujen demonisoiminen uusnatseiksi tai rasisteiksi ei ole järkevää eikä edes tarpeellista. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että heidän joukoissaan on heitä. Tätäkin huolestuttavampaa on persujen ideologiaan pesiytyneet epädemokraattiset elementit sekä heidän retoriikassaan vallitsevat epäjohdonmukaiset ainekset. Vedota suomalaiseen kulttuuriin ja samalla kieltää, että he määrittelevät samalla mitä se on, on epärehellistä petosta. Meidän tulevaisuutemme voi olla monikulttuurinen tai monokulttuurinen. Kummankin suunnan valitseminen on pohjimmiltaan ideologinen valinta. Ei leikitä, että se olisi mitään muuta.

Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Monikulttuurisuus, multikulturalismi ja ideologia

  1. En jaksa lukea koko vuodatustasi mutta jos yhteiskunnalliset päätökset pitäisi mieeatäsi tehdä ideologian pohjalta niin yhtä hyvin voisi päättävänä ideologiana käyttää rasismia tai natsismia kuin multikulturalismia. Vai onko niin että jos päättävänä ideologian on jotain mitä juuri sinä vastustat, on muut ideologiat kauhistus myös sinulle?

    Seuraavaksi alat varmaan musssuttamaan persusta ja raSSistista? Mutta ei, en ole kumpaakaan.

    Yhteiskunnalliset päätökset tulisi tehdä järkisyihin perustuen, ei ideologioihin.

    Tykkää

  2. Ymmärsin pointtisi, mutta silti haluan puuttua tuohon ympärileikkausasiaan. Vaikka se vähentääkin naisten papilloomatartuntoja, ei se silti ole lääketieteellinen peruste silpoa vauvoja. Tytöille on onneksi kehitetty HPV-rokote joka suojaa vielä paremmin. Eikä ympärileikkaus muutenkaan riitä suojaksi esim sukupuolitauteja vastaan vaikka sen hyötyjä on yritetty silläkin perustella. Katsoin saman A-studion lähetyksen. Minusta Tynkkysen esimerkki musliminaisten uimahallivuoroista oli varsin osuva. Jos sellainen tehtäisiin, koituisi siitä haittaa muille uimahallinkäyttäjille. Keskustelua olisikin hyvä käydä siitä, miten paljon joidenkin uskomusten tai tapojen perusteella pitää yhteiskunnan joustaa. Mutta tuo keskustelu ei liity maahanmuuttajiin: yhtä lailla voi kysyä, pitääkö kauppojen menettää myyntituloja kristillisten arkipyhien takia tai miksi maassamme vain kaksi kirkkoa saa osansa yhteisöverojen tuotoista.

    Tykkää

  3. Haluaisin saada virallisen lähteen tuohon Tynkkysen esimerkkiin. Kuka pyysi? Miten siihen reagoitiin? Kuinka laajasta ongelmasta on oikeasti kysymys? Vai onko taas kyseessä ”kuulin yhdeltä tutulta” -tapaus? Konkretiaa, ei kuulopuheita. Nykykeskustelu on niin huhupuheiden leimaamaa, että ei riitä vaan sanoa näin tapahtuneen. Todisteita. Etenkin persuilta. Sen verran räikeitä väitteitä heitellään jatkuvasti.

    Mitä taas tuohon poikien ympärileikkaukseen tulee, niin esimerkiksi Yhdysvalloissa 75% pojista ympärileikataan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ymp%C3%A4rileikkaus). Ei siis ole kyseessä länsimaiselle kulttuurille vieras ilmiö.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s