Reilu vuosi sitten Kansalaistorille kerääntyi reilut 15 000 kansalaista osoittamaan mieltä eduskuntaankin pesiytynyttä rasismia vastaan. Immosgate oli lähtenyt lapasesta, kuten asiaa jo tuolloin kommentoin. Ainoastaan silmät rotuopin pimeyteen ummistaneet ”maahanmuuttokriitikot” kykenivät sanomaan, että kyseessä oli ylireagointi yksittäistapaukseen.
Tämän jälkeen pakolaiskriisi kärjistyi ja laantui. Mutta kansan mielenilmaus ei suuremmin kuulunut hallituspuolueiden korviin, vaan flirttailu natsismilla hyssyteltiin maton alle. Olli Immonen piti Timo Soinin toimesta oikein harjata kunnolla. Vieläkin tuota harjausta odotetaan. Ei näy eikä kuulu…
Viime viikonloppuna tämä pitkään jatkunut hiljainen natsisympatia näyttää saaneen ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tässä kohden on mainittava, että me emme itse asiassa tarkkaan tiedä kuoliko uhri potkun seurauksena päähän saadusta iskusta vai ei. Ruumiinavauksessa kovakalvonalainen verentuoto voidaan todentaa. Tämän aivoverenvuodon tyyppi syntyy useimmiten fyysisen päävamman seurauksena.
Paikalla mielenosoitusta harjoittanut SVL on jo syyllistynyt tosiasioiden vääristelyyn, koska valvontakameroista käy ilmi, että uhria ei vähän tönäisty vaan potkaistiin oikein reilusti. Kuvioon kuuluu, että uhria on SVL:n ja heidän tukijoidensa toimesta demonisoitu piri-nistiksi. Aivan kuin lain edessä narkomaanin tappaminen olisi jotenkin sallitumpaa kuin ei-narkomaanin.
Kaikkein räikeimmin itsensä on munannut pääministeri Sipilä, joka asetti samalle viivalle Helsingin ja Kajaanin tapahtumat. Tappo on aina tappo vaikka se tapahtuisi mistä syystä. Mutta Kajaanissa turvapaikan hakijat surmasivat ryöstön yhteydessä kanta-suomalaisen (termi, joka on suorastaan absurdi, mutta käytetään sitä tässä kohdassa). Helsingissä Elielinaukiolla kuolemaan oletettavasti johtanut päällekäyminen oli leimallisesti poliittisista ja ideologisista syistä johtuvaa. Myöhemmin pääministeri Sipilä yritti tarkentaa kantaansa A-studiossa, mutta aika ontuvaksi se jäi. Pääministeri jäi kiinni siitä hyssyttelystä ja ohipuhumisesta, jota poliittisen eliittimme toimesta on harjoitettu jo vuosia.
Meillä Suomessa on selkeä natsi-ongelma. Kyseessä näyttää olevan lukumäärällisesti pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi ryhmä. SVL ei ole rekisteröitynyt yhdistys, joten siltä ei voida vaatia lain edellyttämiä velvollisuuksia täytettäväksi. Katsotaan, että täten sen toimintaan ei voida puuttua. Tietääkseni poliisin innolla jahtaamat moottoripyöräjengitkään eivät ole yhdistysrekisterissä. Ei näytä estävän heidän toimintaansa puuttumista virkavallan toimesta.
Poliisilla ei näytä olevan myöskään ongelmia jahdata vasemmisto-anarkisteja. Heinäkuussa 2015 Joukkovoiman mielenosoituksen yhteydessä Hakaniemen torilla anarkistien ryhmä päätti vallata kadun, joka jo muutenkin mielenosoituksen johdosta oli katkaistu liikenteeltä. Poliisi oli paikalla mellakkavarustein (kuva alla). Dallapépuistossa loppukesästä otettiin uudestaan yhteen anarkistien kanssa. Voi tietenkin olla, että näistä tapahtumista tiedotetaan virkavaltaa ja ne näkyvät sosiaalisessa mediassa; poliisilla on aikaa varustautua. Mutta kun väkivaltaisen historian omaava järjestö järjestää tilaisuuden pääkaupunkimme keskeisimmillä aukioilla ja paikalla ei ole poliisin poliisia, niin kysymyksiä on vaikea olla esittämättä.
On esitetty, että maamme poliisivoimissa esiintyisi sympatioita uusnatseja kohtaan. Yhteinen nimittäjä löytyisi juuri maahanmuuttokriittisyydestä. Haluan uskoa, että tämä on yliampuva tulkinta. Mutta maassamme on selkeästi pidempi ja tutumpi traditio, jossa vasemmistoradikaalia pamputetaan herkemmin kuin uusnatsia.
Ovathan nämä anarkistit ja muut radikaalit todella ärsyttävää sakkia, mutta he ovat kunnostautuneet lähinnä meluamisen ja omaisuuden tärvelemisen saralla. Ja tässä tullaankin keskeiseen kohtaan. Tässä maassa on ollut tapana, että herrojen varpaille ei astuta ja nenille hypitä. Tämä tehtiin selväksi jo sisällissodan vankileireillä, joilla kuoli neljä valkoista ja 11 652 punaista. Sellaista oli punainen terrori ja valkoinen isänmaallisuus.
Ehkä tähän kansallissosialistien vähäiseen kurissapitämiseen on syynä hieman läheisempi historia. Suomen allekirjoittama rauhansopimus vuodelta 1947 sanoo toisen luvun kahdeksannessa artiklassa seuraavaa:
Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.
Neuvostoliiton hajottua Suomi sanoutui yksipuolisesti irti rauhansopimuksen aserajoituksia koskevista osista (poislukien ydinaseet). Venäjä ja Yhdistyneet kansakunnat eivät vastustaneet tätä irtisanoutumista. Mutta tietääkseni muilta osin Suomi on edelleen sitoutunut tähän rauhansopimukseen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Valvontakomission poistumisen jälkeen Suomi kykeni valvomaan vuosikymmeniä menestyksekkäästi näitä ”fascisminluontoisten” järjestöjä ja estämään niiden syntyminen ja leviäminen. Paitsi nyt ollaan otettu pahasti takapakkia asiassa. Olisiko virkavallan edustajien keskuudessa pieni ryhdistäytymisen paikka? Samanlaista ryhdistäytymistä odottaisin oikeuslaitokselta. On suorastaan absurdia, että spray-maalilla seinää töhrivä voi saada yhtä kovan rangaistuksen kuin raiskauksesta tai pahoinpitelystä. Tämä antaa selkeän sanoman; ruumiillinen koskemattomuus ei ole erityisessä asemassa oikeuslaitoksemme toimesta.
Kun ottaa huomioon maassamme vallitsevan väkivaltaisen ilmapiirin, niin onko ehdonalainen mikään rangaistus toisen ruumiillisen koskemattomuuden rikkomisesta? Ainakaan se ei näytä toimivan minkäänlaisena pelotteena. Elielinaukiolla törkeästä kuolemantuottamuksesta epäilty henkilö omaa pitkän listan tuomioita väkivaltarikoksista. Mitä helvettiä hän teki vapaalla jalalla? Eikö hän ole omalla toimellaan osoittanut toistuvasti olevansa vaarallinen ympäristölleen?
Olen ollut jo pitkään huolissani maan kiristyneestä ilmapiiristä. En väheksy samasta asiasta huolestuneita tutkijoita, jotka pyrkivät löytämään selityksen tähän kaikkeen yhteiskunnallisista rakenteista ja niissä ilmenevistä ongelmista. Mutta yksi selitys voi löytyä kulttuuri-historiallisesta epäkohdasta, joka ei näytä muuttuneen sitten valtiomme perustamisen jälkeen. Tämä epäkohta on se sokeapiste, jossa lausutaan: ”Kommaria on oikeus lyödä… ja ehkä tappaakin”.
Tätä sokeaa pistettä ei tulla koskaan valaisemaan natsien näkökentässä, mutta virkavallan olisi jo aika herätä. Tämän päivän ”kommari” on anarkisti ja vasemmisto-radikaali. Natsien näkökulmasta tuo ”kommari” on myös suvakki, narkkari ja kaikki muut, jotka eivät natseja ole. Tämän tulisi huolestuttaa meitä kaikkia, jotka emme natseja ole.
SchizoBlog 