Spinoza ja elämä osa 6: Hyvän ja pahan tuolla puolen 1

epaskarppi

Ennen kuin etenemme, on paikallaan lyhyt kertaus. Olemme seuranneet Spinozan ajattelua seuraavaa polkua pitkin: merkityksistä tyhjä ja mykkä kosmos – conatus olioiden pyrkimyksenä säilyttää olemassaolo – tunteet aktioina ja passioina – hengellisyyden harha – tunne-elämämme perusta. Näiden jälkeen etenen käsittelemään Spinozan filosofian vaikeinta ja ”katujärjelle” vierainta osaa: kysymystä hyvästä ja pahasta. Itse asiassa käsittelin jo tätä aihetta pintapuolisesti kuvatessani sitä materialismia ja ateismia, jonka Spinoza minulle on avannut. Mutta nyt voimme palata sen äärelle huomattavasti valmistautuneempina.

Elämäni sisäisessä kamppailussa hanskat riisutaan aina, kun kyseeseen tulevat arvot ja hyveet. Niiden kohdalla olen itselleni (ja valitettavan usein myös muille) ehdoton ja säälimätön. Saman asenteen voin aistia lukiessani Etiikkaa. Spinoza on paikoitellen jopa ilkikurinen kirjoittaessaan ihmisen ymmärtämättömyydestä, josta arvoista hänen kohdallaan on kyse.

Ne henkilöt, joita kansa palvoo ja pitää luonnon ja jumalien tulkkeina, näkevätkin tämän vuoksi usein kerettiläisyyttä ja jumalattomuutta siinä, että kysytään ihmeiden todellisia syitä ja pyritään ymmärtämään luonnonolioita oppineen ihmisen tavoin sen sijaan, että niitä typerästi ihmeteltäisiin. Mainitut henkilöt näet ovat selvillä siitä, että tietämättömyyden hävitessä katoaa myös tyhmä ällistely, toisin sanoen ainoa keino, minkä varaan he ovat rakentaneet arvovaltansa ja mihin he voivat vedota. (E1, liite)

Erityisesti Suomessa käytävä arvokeskustelu on lähempänä typerää ällistelyä kuin oppineiden ihmisten ymmärrystä. Toisin kuin halutaan uskotella, arvokeskustelu edellyttää oppineisuutta ja perehtyneisyyttä. Naiivi käsitys arvoista ja hyveistä johtaa väistämättä suurempaan kärsimykseen ja tuhoisiin seurauksiin. Palaan tähän tuonnempana.

Moraaliton hyvä

Kuten olemme jo todenneet, niin Spinoza määrittelee ilon ihmisen siirtymiseksi vähäisemmästä suurempaan täydellisyyteen (E3, prop.XI, huom. ja E3, affekt. määr. II). Suru taas on siirtymistä suuremmasta vähäisempään täydellisyyteen. Meidän on pysähdyttävä hetkeksi sen äärelle, mitä Spinoza tarkoittaa ”täydellisyydellä”.

Kuten olemme jo aikaisemmin todenneet, niin Spinoza ei katso asioiden ja tekojen sinänsä olevan hyviä tai pahoja. Asioiden ja tekojen arvo muodostuu aina siitä kontekstista mihin ne kulloinkin asettuvat. Havainnollistaakseen ”täydellisen” käsitettään Spinoza ottaa esimerkiksi talon rakentamisen (E4, esip.). Pyrin tässä olemaan vielä yksinkertaisempi ja otan esimerkin geometriasta. Voimme määrittää ympyrän täydelliseksi, kun se muodostetaan äärettömästä määrästä pisteitä, joista jokainen sijaitsee yhtä etäällä keskipisteestä. Meillä voi olla kaksi erikokoista ympyrää, jotka kummatkin ovat ympyröinä yhtä täydellisiä. Toinen on pinta-alaltaan kookkaampi kuin toinen.

Tämä on triviaalia, mutta toivottavasti piirtää selkeän kuvan kahden eri täydellisyyden välisestä erosta. Ja niin kauan kuin pysytään tällä tasolla ”täydellisyyden” käsiteen ymmärtäminen ei tuota meille suuria vaikeuksia. Ongelmat alkavat kasaantumaan, kun siirrymme monimutkaisempiin ilmiöihin.

Mutta sen jälkeen, kun ihmiset alkoivat muodostaa universaaleja ideoita ja keksivät talojen, rakennusten, tornien jne. malleja sekä pitää yksiä malleja parempina kuin toisia, kävi niin, että itse kukin kutsui ’täydelliseksi’ sitä, joka näytti vastaavan hänen tämänkaltaisesta oliosta muodostamaansa universaalia ideaa, ’epätäydelliseksi’ taas sitä, mikä näytti vähemmän vastaavan hänen mieltämäänsä mallia, silloinkin kun sen tekijän mielestä olisi ollut täysin loppuunsaatettu. (E4, esip.)

Spinozalle ”täydellinen” on tosiasia eikä mikään mielipide tai neuvottelukysymys. Se on niin kuin se on. Tämä näyttää olevan erityisen tärkeää Spinozalle luonnosta puhuttaessa – ja miksei olisi, koska Spinozalle luonto on Jumala ja sellaisenaan täydellinen.

Näemme siis, että ihmisillä on tapana kutsua luonnonolioita täydellisiksi tai epätäydellisiksi pikemmin ennakkoluulojen kuin todellisen tiedon pohjalta. (ibid.)

Luontoon ei sisälly mitään päämääriä mihin se suuntautuisi, vaan se on omassa täydellisyydessään ja pyrkii säilyttämään tämän olemassaolon. Päämäärät ovat ihmisen muodostamia tapoja käsitellä luonnonilmiötä. Mitään tekemistä näillä ei ole luonnonilmiöillä sinänsä.

Kuten geometristen ympyröiden kohdalla voimme kuitenkin sanoa toisen omaavan enemmän pinta-alaa kuin toisen, niin samalla tavalla voimme katsoa toisen luonnonilmiön omaavan enemmän reaalisuutta sen mukaan kuinka se pitää yllään olemassaoloaan. Geometristen ympyröiden ja luonnonolioiden sijaan Spinoza keskittyy ihmiseen ja hänen olemassaolonsa ongelmien ratkaisemiseen. Ihmisen olemassaolo saa reaalisuutta, mitä enemmän hänen ruumiiseensa voidaan vaikuttaa monin tavoin (E4, prop. XXXVIII). Nämä moninaiset vaikutukset lisäävät ruumiin toimintakykyä ja se on täten ihmiselle hyväksi.

PKN-Kovasikakuva

Luonnonolioiden täydellisyyden suhteellisuus tähtää ennen kaikkea samanveroisuuteen olioiden keskinäisessä vertailussa. Viikonloppuna maamme Euroviisu-ehdokkaaksi valittiin Pertti Kurikan Nimipäivät. Päämääriä luonnonolioihin luetteleva voisi kutsua bändin jäseniä ”kehitysvammaisiksi” tai miksi nyt heitä kulloinkin kutsutaan. Spinozalaisittain katsottuna tämä puhe on täysin turhaa ja toisarvoista. Heidän bändinsä ja soittamansa musiikki on bändin jäsenten toimintakykyä lisäävää – eli heille hyväksi. He ovat sen myötä siirtyneet vähäisemmästä täydellisyydestä suurempaan täydellisyyteen. Pertti Kurikan Nimipäivän jäsenistä on tullut samalla veroja maksavia työntekijöitä eikä pelkästään veroja kuluttavia menoeriä yhteiskunnalle. Näin heidän bänditoimintansa voidaan katsoa lisäävän meidän yhteiskuntamme toimintakykyä. Puhumattakaan heidän esiintymisestä ja musiikista, joka vaikuttaa meihin meidän kokemusmaailmaamme rikastuttavasti. Mitään ”kehitystä”, joka olisi heissä ”vammautunut” ei ole. Luonto on heidät luonut sellaisiksi kuin he ovat ja sellaisinaan he ovat täydellisiä, koska luonnossa ei ole mitään päämääriä mihin se pyrkisi.

Hyvää on se, mikä lisää ihmisen toimintakykyä. Mutta miten on pahan laita? Spinozan vastaus on yksinkertaisuudessaan typerryttävä: ”Pahaa ei ole”. Mitään moraalista pahaa ei ole, jonka pohjalta voitaisiin tuomita asioita pahoiksi. Paha on käsitteellinen sekaannus eli epäadekvaattia tietoa (E4, prop. LXIV). Tämä on erittäin huono uutinen moralisteille, jotka joutuvatkin oikeuttamaan näkemyksensä Jumalan tahdolla, toisin sanoen tietämättömyyden turvapaikalla (E1, liite).

Spinozan etiikka on tämänpuoleisuuden (immanentin) läpitunkemaa. Se ei ole moraalioppia, jonka oikeutus nojaa tuonpuoleisuuteen (transsendentaaliin). Kun Spinoza puhuu ”hyvästä”, niin sitä ei voida palauttaa moraalin hyvään. Maailmassa ei ole mitään hyviä tai pahoja asioita sinänsä, vaan asioiden arvo riippuu siitä suhteesta, johon se asettuu muiden asioiden kanssa. Tai spinozalaisittain ilmaistuna: minkälaisia affekteja se meissä saa aikaiseksi.

Spinozan moraaliton hyvä voidaan helposti nähdä oikeutuksena egoismille ja hedonismille. Sellaisena hänen oppinsa on täytynyt näyttyätyä Spinozan aikalaisille. Nykyaikana esimerkiksi libertaristien lempi”filosofi” Ayn Rand viittaa usein Spinozaan. Pseudofilosofiaa kirjoittaneiden poliittisten propagandistien viittaukset eivät tee oikeutta Spinozalle. Libertaristien ajama etuoikeutettujen yhteiskunta ei olisi koskaan läpäissyt Spinozan näkemystä oikeudenmukaisuudesta.

Olen toivottavasti voinut valaista hieman sitä, mitä Spinoza tarkoittaa ”hyvällä” ja mitä hän tarkoittaa sanoessaan, että pahaa ei ole olemassa. Palaan eettisiin kysymyksiin tämän postauksen jatko-osassa.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Spinoza ja elämä osa 6: Hyvän ja pahan tuolla puolen 1

  1. Paluuviite: Suunsoittamisesta | SchizoBlog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s