Spinoza ja elämä osa 7: Hyvän ja pahan tuolla puolen 2

bodycando

Ymmärtääksemme paremmin, mitä eettisyys merkitsee Spinozalle on meidän kohdistettava katseemme ruumiillisuuteen ja tietoon siitä. Tässä kohdassa on nykyaikaistettava Spinozan terminologiaa ja sovellettava hänen ajatuksia nykyiseen tietämykseen aivoista ja kehosta. Eli tässä kohdassa Spinoza-skolaari kirjoittaa paksulla punaisella tussilla marginaaliin ”väärin”. Se ei kuitenkaan estä minua etenemästä.

Spinozan ruumiillisuuden käsitettä on kehittänyt eteenpäin ennen kaikkea Gilles Deleuze. Seuraan taas kerran hänen luentaansa hyvn vapaamuotoisesti. Tarkoituksena ei ole toistaa hänen luentaansa sellaisenaan, vaan viedä sitä omaan suuntaani pitäen häntä inspiraationa.

Ruumis vs. henki

Modernit Spinoza-tulkinnat ovat keskittyneet harmittavan usein hänen psykologiaansa ja antiinsa ns. mielenfilosofiaan. Mielenfilosofian keskeisiä kysymyksiä on, mihin ruumis loppuu ja mistä tietoisuus alkaa? Mikä on mielen suhde ruumiiseen?

Olemme jo nähneet, että Spinozan vastaus on mielen ja ruumiin erottamattomuus. Toista ei voi olla ilman toista ja ilmiö toisessa saa aikaan välittömästi ilmiön toisessa. Erityisesti aivojen toiminnan avautuminen on vahvistanut tätä näkemystä. Jokaiselle mentaaliselle ilmiölle on sitä vastaava ilmiö aivoissa. Spinozan aikana tämä keskustelu oli huomattavasti ongelmallisempi, koska hengen ylivoima ruumiista katsottiin pyörtämättömäksi totuudeksi (niin kirkon kuin tieteenkin edustajien toimesta). Vaikka me elämme huomattavasti vapaammassa ilmapiirissä, niin katson tämän dualismin elävän piilevänä meidän kulttuurissa. Ehkä jopa voimakkaampana kuin koskaan aikaisemmin.

Hengen ja ruumiin välinen ero näyttää kiehtovan monia meistä. Ajatus, että olemme ruumiin suojaamia henkisiä olentoja elää varsin voimakkaana vaikka emme olisi edes ”hengellisiä”. Ehkä keskeisin kiehtovuus dualismissa on vapaan tahdon ajatus. Jos henki ja ruumis ovat erillisiä, niin vapaa tahto ja valinnan vapaus tulevat helpommiksi ymmärtää. Jos taas olemme fysiikan lainalaisuuksista riippuvaisia kaikilla elämän osa-alueilla, niin miten selittää vapaus? Ja jos emme ole vapaita valitsemaan tekojamme, niin miten meidän toimintamme voitaisiin tuomita? Tapan toisen ihmisen tai teen veropetoksen ja voin vedota seuranneeni ainoastaan fysiikan lakeja. Toisin en olisi voinut tehdä.

Mutta näin yksinkertainen Spinozan dualismia  vastaan asettama parallelismi ei ole. Vaikka kaikki maailmassa tapahtuu luonnonlakien mukaisesti, niin muodostamalla selkeitä ja kirkkaita ideoita maailmasta, me olemme enemmän oman olemassaolomme oma syy (causa sui). Emme ole ympäröivän maailman vietävissä, kun ymmärrämme meihin vaikuttavat vaikutuset ja niiden herättämät tunteet paremmin. Me olemme fysiikan lakien alaisia tahdomme sitä tai emme. Emme tässä mielessä ole vapaita niiden vaikutuksesta. Mutta murhan tai veropetoksen selitykseksi niistä ei ole, koska niiden vaikuttaessa olisi voinut murha ja veropetos olla tapahtumattakin.

Spinozalle henki ja ruumis ovat tasa-arvoisia keskenään. Toista ei voi nostaa toisen yläpuolelle. Ne ovat kuin kolikon kaksi eri puolta, mutta muodostavat yhdessä saman kolikon.

Ruumis ei voi määrätä tajuntaa ajatteluun eikä tajunta ruumista tai kappaletta liikkeeseen, eikä lepoon eikä mihinkään muuhunkaan (jos sellaista on). E3, prop. II

Hengen ylivoimaa ruumiin yli saarnaavat ”hengellistäjät” eivät tunne mihin ruumiimme kykenee. Heillä ei ole tarpeeksi selkeää ja kirkasta kuvaa ruumiistamme. Eikä heillä ole myös tarpeeksi selkeää ja kirkasta kuvaa siitä, mitä ajattelu on. Heidän hengellisyys on ainoastaan sekava ja epätarkka kuva ihmisestä ja maailmasta.

Kun tiedon puute täytetään uskomuksilla ja dogmeilla, päädytään moraalin piiriin. Kaikki se, mikä jää vaille selitystä jätetään auktoriteetin ratkaistavaksi (olkoot hän Jumala, pappi tai diktaattori). Moralisti ei voi sietää tiedon laajentamista, vaan hän pyrkii supistamaan tiedon alan mahdollisimman suppealle alalle. Millimetriporaaminen on sallittua, mutta kunhan pysytään ”sovitun rajan” sisäpuolella.

Spinozan peräänkuuluttama etiikka (moraalin vastakohtana) taas haluaa lisätä ihmisen toimintakykyä. Moraalin ”hyvä” ja ”paha” vaihtuvat etiikan hyväksi ja huonoksi. Asiat lisäävät tai vähentävät meidän toimintakykyä (tai ovat meihin mitenkään vaikuttamatta, kuten musiikki kuurolle). Etiikka kohottaa tuomion sijaan olemassaolon tapoja, tyyppejä ja tyylejä.

Meille on hyväksi järjestää kohtaamisia sellaisten asioiden ja henkilöiden kanssa, jotka lisäävät toimintakykyämme. Tätä varten me tarvitsemme mahdollisimman luotettavaa ja selkeää tietoa siitä, mikä on meille hyväksi. Tällaisen tiedon puute vie meidät taas kohti olosuhteiden armoilla olemista. Ajelehdimme toimintakyvyllemme haitallisiin kohtaamisiin. Omaamme sekavia ja hämäriä uskomuksia maailmasta, jotka ajavat meitä entistä syvemmälle kurjuuteen. Noidankehä on valmis.

Etiikka pyrkii olemaan teos, joka antaa ihmiselle edellytykset parantaa itsensä tästä kierteestä muodostamalla selkeitä ja kirkkaita ideoita eli tarkkaa tietoa maailmasta. Se ei anna meille sääntöjä tai käskyjä, joita noudattamalla me voisimme pelastaa itsemme. Spinoza ei aseta uutta lakia noudatettavaksi. Ihminen noudattaessaan tällaista kaanonia ei olisi aktiivinen toimija, vaan passiivinen vastaanottaja ja täten hän loittonisi oman itsensä syynä olemisesta.

Lukuisat kriitikot ovat osoittaneensa kritiikkinsä siihen, että Spinoza ei kerro selkeästi, mitä on se korkein tieto, joka meidät vapauttaa affekteistamme. Mutta tämän kritiikkinsä nostaessaan, he pyytävät Spinozan asettamaan meille lain ja säännöstön. Ja tätä hän ei voi meille asettaa pyörtämättä itseään. Spinozalle jää ainoastaan jäljelle osoittaa meille suunta mihin kulkea. Meidän on itse raivattava oma polkumme.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s