Aikamme kaksi ongelmaa

Lou-AS-image-4

Olen löytänyt selityksen kahteen aikakautemme ongelmaan. Aikaudellamme on huomattavasti keskeisimpiä ongelmia kuin nämä, mutta keskityn tässä näihin kahteen. Ensimmäinen niistä on globaali – keski-ikäisten miesten miehisyys – ja jälkimmäinen lokaali – kotimaisen journalismin alennustila. Kummatkin kietoutuvat toistensa ympärille.

Matkani kohti selitystä lähti Helsingin Sanomien (video)blogin postauksesta ”Vuoden 1980 jälkeen syntyneet teinit käyvät hermoille”. Siinä kaksi minua vuotta vanhempaa keski-ikäistä miestä (Heikki Aittokoski ja Jone Nikula) avautuivat omasta keski-ikäisyydestään. Ikätoverini Pertti Jarla ehti jo antaa oman vastineensa Aittokosken ja Nikulan kaunaiseen avautumiseen. Pyrin lähestymään aihetta hieman erilaisesta näkökulmasta vaikka julistaudun jarlalaiseksi tässä keskustelussa.

Ensimmäinen reaktioni keski-ikäisten toverieni avautumiseen oli: ”Voi helvetti mitä valitusta… taas!” Sen jälkeen jäin päivän viimeisten hetkien aikana pohtimaan minun suhdetta ikääni, sukupuoleeni ja aikaani. Mistä tämä kaunainen suhtautuminen maailmaa ja aikakautta kohtaan kumpuaa?

Ensin on lähdettävä ”kaunan” käsitteen määrittelemisestä. Ja kuka olisikaan paras opas tähän mentaaliseen maailmaan kuin Friedrich Nietzsche. Ja tarkemmin sanottuna Gilles Deleuzen luenta tuon 1800-luvun mursuviiksen ajatteluun.

Mutta mitä siis on kauna? – On lähdettävä perusteista. Nietzsche jakaa ”elämän voimat” kahteen luokkaan: aktiivisiin (hallitseviin) ja reaktiivisiin (hallittuihin). Länsimaisessa kulttuurissa reaktiiviset voimat ovat olleet voitollisia, koska me olemme sisäistäneet kaunaisen suhteen elämää ja maailmaa kohtaan (en valitettavasti tässä voi mennä kovin syvälliseen selvitykseen tästä asiasta – jos jollakin on intohimoa tähän, niin suosittelen tutustumista Gilles Deleuzen teokseen Nietzsche ja filosofia [suom. Tapani Kilpeläinen]). Mutta yksinkertaistetusti ilmaistuna, me emme ole aktiivisia elämää kohtaan, vaan reagoimme sen antamiin ärsykkeihin. Se on orjan näkökulma maailmaan.

Juuri tätä Aittokosken ja Nikulan postaus on täynnä – reaktiota ympäröivään maailmaa kohtaan. He eivät halua ottaa haltuunsa vastustusta tuottavaa maailmaa, vaan osoittavat syyttävät sormensa sen suuntaan. Sinä olet paha, siis minä olen hyvä. Tämä on orjan näkökulma. Minän ulkopuolinen tulee osoittaa pahaksi, jotta saan omanarvon tunteeni omasta hyvyydestäni. Tätä näkökulmaa Nietzsche kutsuu orjamoraaliksi – alistetun positioksi maailmassa.

Herra lähtee täysin vastaisesta asemasta. Hän näkee itsensä hyväksi ja ylhäiseksi, jonka valitettavana seurauksena on huono ja alhainen ”ulkopuolinen”. Tämä oman arvonsa myöntäminen on meille reaktiivisten voimien muodostamille ihmisille hyvin vierasta. Meidän kaikkien reaktiivisuus tulee parhaiten esille miesten ahdingossa. Vaikka itse en tunne syvää ahdinkoa omasta sukupuolisesta positiosta, niin ymmärrän hyvin mistä tämä kaikki kumpuaa.

Nykyisessä sukupuolikeskustelussa miehet näkevät harmittavan usein itsensä toiminnan kohteina eikä sen subjekteina. Miehet itse maalaavat itsestään kuvaa passiivisena vastaanottajana. Kasviksia syövät naiset ja naismaiset miehen puolikkaat ahdistavat miehet selkä seinää vasten ja mies ahdistuu. On aika julkeata nostaa itsensä kokonaisen sukupolven ja sukupuolen edustajaksi ja sanoa oman situaationsa edustavan kaikkien muiden tilannetta elämässä. Mutta hallittu ja reaktiivinen mieli ei tästä halua mitään tietää. Syyllistämisen sisäistänyt subjekti harhautuu uskomattoman kevein perustein omien harhojensa muodostaman maailman sokkelikkoon. En missään nimessä väheksy tämän seurauksena herääntynyttä ahdistusta, mutta siitäkin huolimatta se on elämästä ja maailmasta vieraantunutta ahdistusta.

Meidän miesten ongelmallinen suhde naisiin ja maailmaan selittyy isiemme perinnöllä. Me nelikymppiset olemme suurten sukupolvien lapsia, joiden vanhemmat eivät kyenneet opettamaan meille miehenä olemisen saloja. Johtuuko tämä suurten sukupolvien saamattomuudesta vai kulttuurin ällistyttävästä muuttumisvauhdista? – Vastaus löytyy jostain välimaastosta. En kykene esittämään perusteellista vastausta tässä. Ja se ei tässä kohdassa ole edes merkittävää.

Merkittävää on, että tunnistamme missä ongelma ei ole. Meidän ongelmamme ei ole kasvisruokaa preferoivissa naisissa, ei 1980-luvulla syntyneiden ”nettinatiivien” sukupolvessa tai äijyyden devalvaatiossa. Näiden miesten ongelma sijaitsee heidän syyllistävissä sormissa, jotka tulisi katkaista. Sylkiessämme toisten kasvoille syytöksiä omasta pahoinvoinnistamme me eliminoimme itseltämme toiminnan. Meistä tulee vastaanottavia, reaktiivisia sylkykuppeja. Syytösten suoltaja ei ole subjekti, vaan toimiva objekti. Hän on sisäistänyt reaktiivisuuden toimintansa sydämeen ja samalla kadottanut lopullisesti hallinnan omasta elämästään.

Toiminta tuottaa seurauksenaan aina reaktiota. Se, tunteeko toinen sen käsimyksenä, on hänen vastuullaan. Aktiivinen mieli ei jää pohtimaan oman kipunsa syyllisiä, vaan iloitsee tämän ”elämän kitkan” olemassaolosta. Kun omalla iholla tuntuu kipua, niin tietää sijaitsevansa elävässä ympäristössä. ”Nobody moves nobody gets hurt”. Ja tässä piilee reaktiivisen olemassaolon tyypin päämäärä – lopetataan kaikki toiminta, jotta ketään ei vain satuisi (mikä on sama kuin mikään ei eläisi – tahto kuolla). Kipu on merkki elämän olemassaolosta.

Ai, mitä tällä kaikella on tekemistä kotimaisen journalismin alennustilan kanssa? – No, jos maamme johtavan julkaisun kotisivuilla annetaan yllä kuvatun kaltaiselle reaktiiviselle elämän ilmaisulle niinkin merkittävä ”palstatila”, niin mielestäni minun ei tule asiaa sen enempää perustella.

Mikä on se vaihtoehto, joka tekisi meistä enemmän aktiivisia? – Siihen on vaikea antaa vastausta, mutta palaan siihen joskus tulevaisuudessa. Siitä voitte panna päänne pantiksi.

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Aikamme kaksi ongelmaa

  1. Päivitysilmoitus: Suunsoittamisesta | SchizoBlog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s