Digihumanisti

Vuonna 2004 jätin lopullisesti Helsingin yliopiston taakseni. Olin valmistunut sen humanistisen tiedekunnan suojissa. Erityisesti olen viime aikoina ollut kiitollinen siitä, että yliopisto mahdollisti kosketuksen internetiin jo ensimmäisenä oppivuotena 1993. Alkuinnostuksen laannuttua tunsin kuitenkin miltein allergista inhoa aihetta kohtaan; ei se nyt niin ihmeellinen ollut ja minulla oli parempaakin tekemistä.

Parin vuoden uusluddiittilaisuuden jälkeen kipinä nettiä ja laajemmin digitaalista kulttuuria kohtaan syttyi uudestaan –  ja sillä tiellä ollaan edelleen. Loppuvuodesta 2004 löysin itseni pienen mainos/digitoimiston työpaikkahaastattelusta. Vuodet Avoimen yliopiston verkko-opintojen yksikössä olivat kasvattaneet nälkää, johon yliopisto ei enää voinut vastata.

”Mitäs filosofian maisteri täällä tekee?”, oli tyly aloitus haastattelijalta. Onneksi ymmärsin sen olevan huumoria ja löysimme yhteisen sävelen. Vietin seuraavat kahdeksan vuotta kyseisen toimiston palkkalistoilla. Seuraavaksi siirryin Rovion palvelukseen. Mutta se henkilökohtaisesta historiastani.

Nämä muistot nousivat pintaan lukiessani The Guardianin Naomi Aldermanin artikkelia ”The first great works of digital literature are already being written”. Se kuvaa hyvin sitä kaksijakoisuutta, jota tunnen työssäni päivittäin. Olen saanut ”klassisen” humanistisen koulutuksen ja ainoa pätevyys, mitä minulla on, sopii akateemiseen tutkimukseen. Mutta toisaalta, pitkän työurani ansiosta voin sanoa omaavani merkittävän kokemuksen digitaalisen markkinoinnin alalla.

When digital people run workshops or colloquia or jams (there are infinite names for the basic principle of bringing people together in combination with coffee) about storytelling, they often seem not to notice that quite a lot of very clever people have been thinking very hard about stories for, oh, the past 3,000-4,000 years. I’ve heard people suggest that maybe stories have a “pattern” or “structural ordering” that holds together their parts, without apparently realising that a lot of people have written about this, from Aristotle on.

Aika ajoin löydän itseni juuri pohtimasta tällaisia ajatuksia. Mutta onneksi Alderman pisti minut ajattelemaan, koska ei sorru samaan. Hän lähtee peräänkuuluttamaan kahden ääripään sulattamista yhteen.

The problem is that people who like science and technology, and people who like storytelling and the arts have typically been placed in different buildings since about the age of 16. We haven’t been taught how to admire each others’ work, to recognise excellence, or even to know that there is excellence in “the other culture”.

Monet pelialaa tuntemattomat luulevat, että siellä nämä kaksi eri ääripäätä lyövät kätensä yhteen ja sen seurauksena luodaan ihmeellistä uutta interaktiivista viihdettä. Varmaan jossain näin tapahtuukin, mutta se on hyvin harvinaista.

Juuri tällä hetkellä koko digitaalinen liiketoiminta tarvitsee kipeästi uusia ideoita ja mullistuksia. Nimittäin tämä liiketoiminta on sairastunut AIDSiin. Tämä immuunikato ilmenee kahdella tavalla, jolla kummallakin on yksi ja sama alkuperä – kuluttaja.

(a) Free-2-Play. Erityisesti mobiilipeliala on käynyt valtavan murroksen parissa vuodessa. Ennen appstoresta ostettiin peli alle eurolla ja pelattiin sitä niin paljon kuin sielu sieti. Free-2-play -malli muutti kaiken. Siinä pelin saa ilmaiseksi, mutta etenemisestä (tai sen nopeuttamisesta) pitää maksaa. Supercell on tämän mallin kiistaton taloudellinen voittaja.

(b) Streaming palvelut. Yleistyneen näkemyksen mukaan ääniteteollisuuden kuoliniskun löi Napster. Mutta se oli vain tanssin ensiaskeleet, jotka johtivat nykyisiin streaming palveluihin kuten Spotify. Jos Napster löi ääniteteollisuuden kuoliaaksi, niin Spotify (ja muut streaming palvelut) pitävät huolen, että teollisuus ei koskaan herää henkiin. Sama kehitys on nähtävissä television ja elokuvien kohdalla.

Vaikka sanon alkuperän olevan kuluttaja, niin en osoita syyttävää sormeani sitä kohtaan. Olenhan itsekin samaa sakkia. Mutta kummatkin mallit sisältävät omat tuhonsa siemenet. F2P tekee peleistä liian samanlaisia. Uusien hittien tekeminen tulee vaikeammaksi. Jo suosittujen pelien pelaajat vaihtavat hyvin pienellä todennäköisyydellä uusiin, koska ovat jo ”sijoittaneet” pelaamiinsa peleihin pienen omaisuuden. Streaming palvelut taas tuottavat uusien hittilevyjen, -sarjojen ja -elokuvien tuottajille niin pienet voitot, että niiden tekeminen tulee taloudellisesti kannattamattomaksi.

Yksi suurista häviäjistä tässä kilpailussa on ollut perinteinen journalismi. Sen ansaintamallit ovat menettämässä merkityksensä nykyisessä liiketoimintakentässä. Sanoma kertoi tänään vähentävän 241 työpaikkaa. Ja sama trendi näyttää toistuvan monissa muissa vanhoissa mediataloissa. Vaihtoehtoiset mallit tuottaa liiketoimintaa sisällöllä eivät ole kiinnostaneet. Nyt siitä saavat maksaa sisältöä tuottavat toimitustyöntekijät.

Toinen suuri kärsijä on koulutus. Erityisesti entisen opinahjoni kohtelu tuntuu erittäin pahalta. On totta, että sen piirissä on ollut paikoitellen paisunutta byrokratiaa. Mutta akateemisen maailman rampauttaminen tässä tilanteessa, on aivottominta ja lyhytkatseisinta politiikkaa, mitä voidaan toteuttaa. Ja sitähän ollaan juuri tällä hetkellä toteuttamassa.

learyyy

Toinen jalka perinteisessä humanistisessa koulutuksessa ja toinen digitaalisessa markkinoinnissa, kohdistan katseeni yritysmaailman suuntaan. Meillä on työmarkkinoilla paljon toimettomia sisällön ja sen kehittämisen ammattilaisia. Nykyään puhutaan paljon ns. sisältömarkkinoinnista, mikä lähinnä tarkoittaa sitä, että yritykset ottavat enenevässä määrin haltuunsa perinteisen median tehtäviä. Monet objektiivisen journalismin kannattajat saavat tässä kohden voimakkaan allergisen reaktion, mutta he unohtavat mainosrahoitteisen median (mitä suurin osa mediasta on) alkuperäisen tarkoituksen; luoda sisällöllä myytävää mainostilaa. Se on ollut suurimman osan lehdistön ansaintamalli alusta asti. Loppujen lopuksi media on ollut olemassa mainostajaa, ei kuluttajaa varten. Mainostajat ovat olemassa kuluttajaa varten…

Kirjoittaessani näitä rivejä tunnen taas ristiriitaisia tunteita. Minun tulisi tuntea suurta vastenmielisyyttä brändien sisällöntuotantoa kohtaan, mutta liiketoimintaa ymmärtävä puoleni taas ymmärtää sitä erittäin hyvin. Filosofian koulutuksen saaneena ymmärrän, että objektiivinen tieto yleensä on problemaattinen asia. Loogisesti koherentti matematiikka voi ilmaista kiistattomia totuuksia vain viittaamatta itsensä ulkopuolelle. Matematiikka ”puhuu” vain itsestään. Ja tarpeeksi monimutkaisiin asioihin mentäessä tämäkin hämärtyy.

Digihumanistina en ole mitenkään ainutkertainen. Mutta edelleen yritysmaailman ja akateemisen maailman yhteensovittaminen tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma. Ehkä me tarvitsemme entisen työnantajani haastattelijan rohkeutta, joka aikoinaan palkkasi ”filosofian maisterin” ja samaa rohkeutta tarvittaisiin akateemisen maailman edustajilta lähteä etsimään mahdollisuuksia yritysmaailmasta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että eivät ne mainostoimistojen tyypit täysin vastaa sitä ennakkoasennetta, joka on vallalla (tai no, jotkut kyllä vastaavat… mutta niiden yli pääsee).

Jumiutuminen vanhoihin poteroihin tulee meille kaikille kalliiksi. Suomalainen digiosaaminen tuskin tulee enää kilpailemaan Piilaakson osaajien kanssa. Nokian menestystarina oli ainutkertainen, mutta sillä hetkellä kun liiketoiminnan kohde siirtyi raudasta softaan, kotimainen osaaminen kompastui totaalisesti. Tällä hetkellä tarvitaan rohkeita avauksia jonnekin, missä ei ole pelaajia. Liiderit eivät seuraa liidereitä, vaan kulkevat omia polkujaan. Joskus se on harhareitti, mutta sitä ei voi tietää kulkematta reittiä… sitä kutsutaan investoinniksi.

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Digihumanisti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s