Spinoza ja elämä osa 1: Causa sui

causasui

Aloitan tässä kunnianhimoisen postaussarjan, jossa pyrin käymään läpi sitä, mitä Spinozan filosofia merkitsee minulle. Nämä postaukset eivät missään nimessä ole akateemisia tutkielmia, vaan henkilökohtaisia tekstuaalisia purkauksia minulle merkittävästä aiheesta. Jos lukija haluaa tietää mitä Spinoza todella tarkoitti, niin hän voi itse lukea sen kirjoista.

Mutta ennen kuin aloitan, niin käydään läpi muutamat perusasiat. Spinoza syntyi 1632 ja kuoli 1677. Hän eli rauhallista ja yksinäistä elämää. Mikään ei saanut häritä hänen mielenrauhaansa ja vapautta ajattelijana. Aikalaiset pilkkasivat avoimesti Spinozaa ja häntä pidettiin vaarallisena ateistina. Harvempi hänen kriitikoistaan kuitenkaan ymmärsi mitään hänen filosofiastaan.

Spinozan pääteos on Etiikka, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen 1677. Teos on geometrian muotoon kirjoitettu selvitys elämästä ja kaikesta. Etiikka ei avaudu helposti. Sen äärellä voi viettää koko elämän ja silti se avaa uudestaan ja uudestaan uusia näkökulmia ja ajatuksia. Kirjan avautumista helpottavat lukuisat kommentaarit. Suomeksi parhaat esitykset Spinozan ajattelusta ovat Juhani Pietarisen Ilon filosofia: Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä (1993) ja Gilles Deleuzen Spinoza. Käytännöllinen filosofia (2012, alkup. 1981). Suosittelen näihin teoksiin tutustumista ennen kuin aloittaa matkan Etiikan äärellä.

Oman itsensä syy

Spinoza aloittaa teoksensa rohkeasti määrittelemällä Jumalan. Tämä Jumala ei ole kuitenkaan mikään persoonallinen kaikkivaltias, kuten meille juutalais-kristillisessä traditiossa on tuputettu. Spinozan Jumala on maailmankaikkeus. Tällä maailmankaikkeudella on yksi keskeinen ominaisuus – se on. Maailmankaikkeuden olemassaolo ei voisi muuten olla. Se on välttämättä olemassa kuten se on.

Oman itsensä syyllä ymmärrän sitä, jonka olemukseen liittyy olemassaolo, eli jonka luontoa ei voi käsittää muuten kuin olemassaolevaksi. (E1, määr. I)

On tulkintoja, joiden mukaan Spinoza olisi ultra-deterministi. Kaikki seuraa äärimmäisen välttämättömyyden periaatetta ja mitään vapaata tahtoa ei maailmassa olisi. Tämä on täysin absurdi väite. Spinozan keskeisin päämäärä on osoittaa kuinka me ihmiset voimme vapautua niistä kahleista, jotka sekavat ajatukset ovat meille asettaneet.

Oman itsensä syy (lat. causa sui) on perusta, jolle koko Spinozan filosofia rakentuu. Maailmankaikkeus sellaisena kuin se on, on juuri sellainen ilman muita ominaisuuksia. Tämä triviaalilta vaikuttava ajatus haastaa kuitenkin meidät yllättävältä suunnalta.

Meillä ihmisillä on tapa asettaa maailmaan sellaisia ominaisuuksia, joita sillä ei ole. Esimerkiksi maailmankaikkeudessa ei ole mitään kosmista oikeudenmukaisuutta tai muita psyykkisiä ominaisuuksia. Nämä sekavat ideat maailmasta johtavat meitä usein harhaan. Ja tämä harha johtaa kärsimyksen lisääntymiseen elämässä.

Otan kohteeksi ”oikeudenmukaisen maailman” harhan. Auswitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Tätä vapautusta muistettiin näkyvästi mediassa ja tietenkin itse paikkakunnalla. Natsi-Saksan julmuudet tuntuvat edelleen käsittämättömiltä ja suoranaiselta järjettömyydeltä. Tällaisen kohtaaminen antaa hyvän syyn epäillä maailman oikeudenmukaisuutta.

Ristiriitaista on, että juutalaisvainojen muisteleminen näyttää lisäävän antisemitismiä. Vainot eivät unohdu, mutta mikään ei näytä takaavan etteikö niitä voisi tulla vastaisuudessakin eteemme. Miten me päädymme kaiken julmuuden jälkeen hakemaan vielä lisää julmuutta maailmaan? Ilmiötä on pyritty selittämään seuraavasti. Näkemyksemme oikeudenmukaisesta maailmasta horjuu, kun vastaamme tulee järjetöntä epäoikeudenmukaisuutta. Ihminen ei kuitenkaan lähde korjaamaan sekavaa näkemystään maailmasta, vaan lähtee selittämään ilmiötä oman maailmankatsomuksensa mukaiseksi. Maailmankuvan ollessa vaakalaudalla ja ihminen takertuu siihen kynsin ja hampain. Tästä päädymme hyvin nopeasti (ja ymmärrettävästi) näkemykseen, että julmuuden uhrit ovat jotenkin ansainneet kohtalonsa. Ja näin alkaa ajatuskulku, joka johtaa jossain vaiheessa seuraaviin julmiin tekoihin.

Spinoza pyrkii riisumaan meidän maailmankatsomuksemme epäselvistä ja sekavista ajatuksista. Maailma on kuten se on ja siinä ei ole mitään ”suuntaa” tai ”tarkoitusta”. Maailmankaikkeus (eli Jumala) on mykkä ja merkityksistä tyhjä kokonaisuus.

Jumala ei ole voinut tuottaa olioita millään muulla tavalla eikä missään muussa järjestyksessä kuin miten ne on tuotettu. (E1, prop. XXXIII)

Tässä mielessä Spinozan Jumala ei ole vapaa. Se ei voi olla mitenkään muuten. Jumala ei ole kaikkivaltias. Itse asiassa ”kaikkivaltias” on sekava ja epämääräinen ajatus, joka tulisi korjata.

Spinozan filosofia on eräänlaista terapiaa, joka pyrkii korjaamaan sekavan ajattelumme. Tämä projekti ei kuitenkaan ole tuomitseva. Spinoza ei ole myöskään opettaja, joka merkitsee kokeen marginaaliin ”oikein” tai ”väärin”. Hänen tekstinsä huokuu rauhallisuutta. Samoin sen muoto tulee ymmärrettävämmäksi. Määritelmistä, propositioista ja todistuksista muodostuva kirja pyrkii olemaan mahdollisimman rauhallinen ja neutraali. Tärkeintä on asian selkeä ilmaiseminen. Huomautuksissa ja liitteissä Spinoza päästää irti oman persoonallisuutensa ja kylmä analyyttinen esitysmuoto saa mausteekseen tulta ja vauhtia. Tämä tekee Etiikasta yhden viehättävimmistä lukukokemuksista.

Mutta palataan aiheeseen. Jos meidän maailmankatsomuksemme perusteet ovat epämääräisiä ja todellisuuden vastaisia, niin ymmärretään helposti, että eihän siitä voi johtua mitään hyvää. Niin kaunis ajatus kuin kosminen oikeudenmukaisuus onkin, niin se ei ole totta. Meidän tulee ajaa oikeudenmukaisuutta maailmassa muilla perusteilla. Niiden tulee perustua totuuteen miten maailman oikeasti on. Tästä lähtökohdasta voimme päätyä huomattavasti parempiin lopputuloksiin.

”Oikeudenmukainen maailma” on ainoastaan yksi esimerkki siitä maailmankaikkeuden inhimillistämisestä, johon me sorrumme jatkuvasti. Mutta maailma ei kysy meiltä, miten sen tulisi olla. Se vain on ja me olemme siinä sen osia. Kun me emme tuhlaa energiaamme epäselviin ja epämääräisiin ajatuksiin, niin uskoisin meidän pääsevän lähemmäksi meille parempaa yhteiskuntaa ja elämää. Tämä on Spinozan merkittävin sanoma meille. Me olemme osa luontoa, kaikkeutta eikä sitä muuta mikään. Meidän tulee tutustua tähän maailmaan sellaisena kuin se on ja oppia elämään sen mukaisesti. Tätä elämää Spinoza kutsui Amor Dei intellectualis – Jumalan älyllinen rakastaminen.

Jumala rakastaa itseään äärettömällä intellektuaalisella rakkaudella. (E5, prop. XXXV)

Kun ymmärrämme Spinozaa seuraten Jumalan olevan maailmankaikkeus ja me osa sitä, niin on hyvin ymmärrettävää meidän olevan onnellisia harjoittaessamme tätä rakkautta. On kuitenkin varottava samaistamasta tätä rakkautta romanttiseen rakkauteen tai pelkkään älylliseen maailman fiilistelyyn. Kyseessä on merkittävä muutos suhteessamme maailmaan, jonka saavuttaminen ei ole helppoa, mutta mahdollista.

Joskin tie, jonka olen osoittanut johtavan tähän, näyttää sangen vaikealta, on se silti löydettävissä. Näin kovin harvoin eteen osuvan asian pitääkin kai olla vaikeaa. Jos näet pelastus olisi käsien ulottuvilla ja löytyisi ilman suurta vaivannäköä, kuinka silloin useammat silti laiminlöisivät sen? Mutta kaikki erinomainen on yhtä vaikeaa kuin harvinaistakin. (E5, prop. XLII, huom.)

Olen etsinyt tätä tietä jo 20 vuotta ja silti sen lopullinen löytäminen näyttää aina olevan tuonnempana. Suunnistustaidoissani voi olla hiomista, mutta onneksi Etiikka on luotettava kompassi tällä matkalla.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Spinoza ja elämä osa 1: Causa sui

  1. Paluuviite: Spinoza ja elämä osa 2: Conatus | SchizoBlog

  2. Paluuviite: Spinoza ja elämä osa 4: sivujuonne affekteihin – materialismi ja ateismi | SchizoBlog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s