Latistuksen mankeli

Me suomalaiset olemme pieni kansa ja Toisen maailmansodan jälkeen yksi meidän keinoista pärjätä tukalissa tilanteissa on ollut yhtenäisenä kansana pysyminen. Keskeisin tämän strategian ilmentymä on ollut konsensus politiikassa ja muussa päätöksenteossa. Mutta maailma muuttui kuin yhdessä yössä ympärillämme. Yht’äkkiä meillä ei ollut enää Neuvostoliittoa ja saimme uusia naapureita, joista jokainen hyppäsi Natoon.

Maatamme kohdannut lama 90-luvulla jätti syvät arvet. Ehkä syvemmät kuin moni ymmärtääkään. Konsensuksen takaama yhtenäisyys särkyi. Nokian huuma nosti keinotekoisesti yhtenäisyyden meidän keskuuteemme, mutta kun kännykkäjättimme lento lyssähti rähmälleen maahan, niin vanhat arvet revittiin auki.

Vaikka yhteisymmärrys oli hyvä keino selviytyä idän ja lännen välisessä puristuksessa kylmän sodan aikana, niin sillä oli oma pimeä puolensa; mielipide-erojen kanssa ei opittu tulemaan toimeen. Ei tarvinnut erota suuremmin valtaväestöstä, kun alkoi kyräily: ”Kukahan tuokin luulee olevansa?” Ja jos kyräily ei lopettanut ”leveilyä”, niin turpasauna teki sen harvinaisen selväksi. Tärkeintä oli, että rönsyt latistettiin mankelilla sileäksi pinnaksi.

Eilen Jari Tervo nostatti tunteita kirjoituksellaan ”Valkoinen roskaväki”. Tervon tavoin olen tuohtunut ja suoranaisesti vihainen pakolaisia ilotulitteilla heittelylle, KKK-kaapujen pukemiselle ja muulle aivottomuudelle, jota kansakuntamme ”kermaperseet” osoittivat sotaa pakenevia kohtaan. Kirjoitus kirvoitti vanhat latistuksen mankelit jylläämään. Tervon mielipide oli liian kärkäs ja loukkasi joidenkin konsensuksen pyhää henkeä.

Eräs pysäyttävimmistä vastineista Tervolle (ja parille muulle) oli Savon Sanomien blogissa Jussi Kuosmasen ”Roskaväen puolustuspuhe”. Kuosmanen kirjoittaa varsin liikuttavasti omasta elämästään ”roskaväen” osana Suomessa. Hänen kuvaama tilanne vanhemman rouvan piikkikorolla potkaisemaksi tuleminen pankin edessä jopa sykähdytti minua. Mutta valitettavasti muuten en hänen vastinetta osta. Se, että Kuosmanen on kokenut kuuluvansa suomalaiseen roskaväkeen, niin se ei tarkoita, että Tervo hänestä kirjoitti. Yksi latistuksen mankelin toimintaperiaatteista on, että nimettäessä ihmisiä (yrittäkääpä olla nimeämättä jotain ryhmää kuvaillessanne sosiaalista ilmiötä) siirrytään välittömästi ajatukseen: ”Se varmaan puhuu minusta”.

Kuosmasen tarkoittama ”roskaväki” ja Tervon tarkoittama ”roskaväki” ovat eri termejä vaikka niillä onkin typografinen ja foneettinen samankaltaisuus. Hienommin esitettynä voidaan sanoa, että ne viittaavat eri asioihin. Keskittyminen sanaan ”roskaväki” ummistaa silmät sanalta ”valkoinen”. Jokainen, joka ymmärtää amerikkalaisessa kulttuurissa käytettävän termin ”white trash” ymmärtää Tervon viittaavan siihen.

CJy-IooWoAAAtmD

Mutta Kuosmasen kirjoitus ei ole täysin ilman ansioita. On ymmärrettävä, että ihmisen teot ovat tuomittavia, ei ihminen itse. Jokaisen teon taustalla on ihminen. Tuo ihminen tarvitsee ymmärrystä. Mutta kaikki ymmärtäminen ei ole päähän paijaamista. Joskus on sanottava, että nyt riitti. Olisi kohtuutonta olettaa, että me menisimme jokaisen henkilön luokse ja alkaisimme puhumaan heille yksilöinä. Tätä he ehkä tarvitsisivat, mutta siihen ei yhteiskunnassa riitä resursseja. Joskus on vedettävä paksulla pensselillä ja maalattava kuva ihmistyypistä ja kysyttävä: ”Haluatteko te kuulua tähän?” Ja tätä Tervo minun tulkintani mukaan pyrki tekemään.

Mistä muodostuu kotimainen ”valkoinen roskaväki”? Joku voi helposti osoittaa sormella huonosti koulutetut, matalapalkkaiset ja muut sosiaalipummit. Näin ei välttämättä ole. Rasistiset ja umpimieliset mielipiteet eivät ole riippuvaisia tulo- tai koulutustasosta. Tervo sanataiteilijana sortuu kirjoituksessaan astetta liialliseen maalailuun, jossa hän kuvaa ominaisuuksia, joista kaikki eivät kuvaa pelkästään rasistista roskaväkeä (huonosti koulutettu, homofoobinen, epäterveellisesti syövä etc.), mutta eivät nuo ominaisuudet välttämättä kauaksi osu suuresta osasta Tervon tarkoittamasta roskaväestä. Kaikkea ei pidä ottaa niin perkeleen henkilökohtaisesti. Jos minä ottaisin henkilökohtaisesti jokaisen asian, mitä valkoisesta heteromiehestä sanotaan päivittäin kirjoituksissa, niin eihän minulla riittäisi aikaa muuhun kuin tuohtumiseen. Se ei silti kiistä sitä tosiasiaa, että osa noista yleistyksistä on ihan helvetin totta. Eivät välttämättä koske minua, mutta koskee ehdottomasti valkoista heteromiestä.

Meidän jokaisen tekojen taustalla vaikuttaa ihminen. Se, mitä me teemme johtuu erinäisistä syistä. Osa niistä on ulkoisia ja osa sisäisiä. Ne teot, jotka ovat tuomittavia edellyttävät paikoitellen teon tehneen ihmisen rankaisemista. Me emme voi kohdistaa rangaistustoimia tekoja vastaan irrallaan ihmisestä, joka ne on suorittanut. Tämä on triviaalia. Siitä huolimatta osa latistuksen mankelin mekanismeista melkein edellyttää tätä meiltä. Siinä on se typeryys, että tehtyjä tekoja ei voida tehdä tekemättömiksi. Tämäkin on triviaalia. Joten meidän tulee luoda pelote teon tekevälle ihmiselle, jotta voisimme edes osittain estää mahdolliset tulevat teot.

Rangaistustoimet eivät ole oikeuslaitoksen yksityisomaisuutta. Meillä yhteiskunnassa on eettisen rankaisun mahdollisuus. Jokin toimi voidaan tuomita eettisesti kielteiseksi. Jokaisella tätä toimea harjoittavalla on sama oikeus puolustaa tekojensa eettisyyttä. Tästä käytävä keskustelu johtaa siihen yleiseen näkemykseen, joka määrittää mikä on oikein ja väärin yhteiskunnassa. Tästä keskustelusta kieltäytyminen on keskustelun ala- tai yläpuolelle asettumista. Eli yhteiskunnan ulkopuolelle asettumista. Oma näkemykseni on, että latistuksen mankeli on mekanismi asettumista tälle alueelle. Se oli osa suomalaista hengissä selviytymistä, mutta maailma on muuttunut.

Tässä hetkessä meillä tulee olla mahdollisuus asettaa raja-aitoja yhteiskunnassa. Termit voivat olla hakusessa, mutta meidän tulee oppia olemaan erimielisiä. Vastakkainasettelun aika on tässä ja nyt – ei tapeta toisiamme…

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s