Skitsokoulun oppitunti 4: seksi, koodi ja kapitalismi

The-Rocky-Horror-Picture-Show_30482_4ea670fc34f8633bdc00991d_1320373138

Näin keväisen auringon laskeutuessa tuonne kaupungin silhuetin taustalle on varmaankin hyvä puhua vähän seksistä. Sehän meillä viilettää mielissä ainakin jossain määrin. Mutta ennen kuin alatte kostuttamaan huulianne suussanne erittyneellä syljellä sen enempää, niin mainitaan jo tässä aluksi, että tiedossa ei ole yksityiskohtaista opasta skitso-seksin harjoittamiseen… tai no, tavallaan on, mutta ei siinä mielessä kuin yleensä olette asian ehkä ymmärtäneet. Ja ei! Vaikka tunnin yhtenä aiheena on koodi, niin me emme ole opettelemassa uutta ohjelmointikieltä vaikka Skitso++ kuulostaakin mielenkiintoiselta projektilta… jatkokehittelyn paikka, mutta ei mahdu tämän luentosarjan aihealueen sisäpuolelle.

Jatkamme vielä hyväksi havaitulla linjalla ja emme suuremmin selvitä terminologiaa ja käsitteitä, vaan keskitymme avaamaan mitä käytännön sovellutuksia näillä asioilla on. Onhan tämä paikoitellen hieman vaikeaa, mutta pysytelkää mukana. Luvassa on villiä kyytiä tyrkyisässä virtauksessa. Vaikka voimme hieman kastua, niin elossa tässä selvitään. Ehkä pari kuhmua voi tulla… sellaista on elämä.

Viime kerralla puhuimme merkkien systeemistä, jonka kautta me määritymme mm. miehiksi ja naisiksi. Totesimme myös, että meidän ruumiimme alisteistetaan tämän systeemin merkityksellistämisen alle. Tätä voidaan kutsua koodaamiseksi. Totesimme ruumiimme kuvan muodostuvan intensiteeteistä. Rakkaus ja halu kohdistuvat näihin intensiteetteihin, jotka ruumiin kuvassa on koodattu. Tässä sinänsä ei ole mitään hyvää eikä pahaa. Ongelmat nousevat, kun alamme uskomaan koodauksen merkityksellisyyteen.

Otetaan käytännön esimerkki uskonnollisuudesta – ja koska meitä lähimpänä on kristinusko, niin esimerkki tulee olemaan kristillisestä uskonnosta. Kirkossa kokoonnutaan sunnuntaisin jumalanpalvelukseen. Tämä seremonia on täynnä koodattuja intensiteettejä – ristiinnaulitsemista kuvaava krusifiksi, tietyllä moodilla kulkevat sävelkuviot virsissä, papin puheen intonaatio, Raamatun lauseiden tyylilliset tehokeinot… nämä koodit muodostavat paikalle kokoontuneista ihmisistä seurakunnan. Irrallisista ihmisistä tulee ”me”. Heidän virtaavat halut yhtenäistetään yhdeksi virtaukseksi. Tämä tapahtuu halujen differenssin typistämisellä kollektiiviseksi haluksi. Ollaan astuttu yhteisten asioiden hoitamisen alueelle – eli politiikkaan.

Kysytte varmaan mielissänne: ”Seksistähän meidän piti puhua?” Kyllä siihen päästään. Ei kanneta siitä huolta. Mutta puhutaan sitä ennen vähän tästä poliittisuudesta. Alkukantaisissa yhteisöissä yhteisöllisyys upotettiin jäseniin tuonpuoleisuuteen vedoten; se oli milloin toteemi, milloin Jumala, milloin suuri heimopäällikkö. Voimme tällaiselle primitiiviselle hössötykselle naureskella, mutta menkääpäs rock-konserttiin, niin siellä toteemit ja poppamiehet elävät makeaa elämää… ja tätä ei taaskaan pidä ottaa arvosteluna – näin nyt vain on.

Kun pääsemme kapitalistiseen yhteisöllisyyteen, niin tämä kaikki saa aivan uuden muodon. Kapitalismissa yhteisöllisyyttä ei oikeuteta tuonpuoleisuuteen vedoten, vaan kaiken kyseenalaistamaton voima tulee tämänpuoleiseksi. Primitiivisessä yhteisössä intensiteetit koodattiin, mutta kapitalismissa ne dekodaataan pääomaan. Jos intiaaniheimo pystytti leirin keskelle toteemin merkitäkseen jäsenilleen yhteenkuuluvuuden, niin kapitalismissa intensiteetit dekoodataan rahaksi. Voidaan sanoa, että arvot muuttuvat hinnoiksi. Tärkeintä on löytää universaali kvantifioitava yksikkö, jolla arvotetaan kaikki. Halujen virtaus on korvattu pääoman virtauksella.

”No, mitä helvettiä tällä on tekemistä seksin kanssa?”, kysytte. Hyvä on. Mennään siihen seksiin. Katsokaa seksielämäänne. Kuinka paljon me puhumme partnerien määristä (ainakin me miehet) tai aktien määristä viikossa? Kuinka usein puhutaan naisten orgasmien määrästä? Alatte ymmärtämään varmaan, mitä tarkoitan. Voimme yksityisessä elämässämme olla monogamiassa eläviä ja emme suuremmin jaksa kiinnostua aktien tai orgasmien määristä, mutta yhteiskunta ei jätä meitä rauhaan kvantifikaatiolta.

Ihan heti sitä ei tule ajatelleeksi, mutta tämä kvantifikaatio tähtää kulutuksen lisäämiseen. Millä muulla te voitte selittää viisikymppisten äijien Porsche-villityksen? Miehellä voi olla uskollinen ja hyvä vaimo kotona, mutta kun työelämässä kerääntynyt pääoma ylittää tietyn rajan, niin Porsche ilmestyy pihalle. Ei hän sitä oikeasti tarvitse, mutta se on koodi viriliydestä vaikka sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Rekka-autolastillinen Viagraa takapihalla olisi kovemman ”mieskunnon” merkki. Mutta sekin palautuisi lopulta pääomaan – ainakaan viimeisimmän tiedon mukaan Viagrasta ei ole tullut ilmaista.

Kapitalismi kaikessa kehittyneisyydessään on aivan yhtä allerginen differenssille kuin kaikki sitä edeltäneetkin yhteisöt. Sen ansioksi on kuitenkin lueteltava ylimaallisen tuonpuoleisuuden kieltäminen. Ristiriitaisesti voidaan sanoa, että kapitalismi tuo tuonpuoleisuuden tämänpuoleisuuteen. Raha = valta. Ennen oli helppo osoittaa sormella hallitsijaa ja ottaa hänet hengiltä… vallankumous oli tapahtunut. Kapitalismissa todellinen valta on piiloutunut rahan systeemiin. Valta on aina toisaalla. Voimme syöstä vallasta hallitsijan, mutta emme systeemiä. Kuka tahansa valtaistuimelle perseensä painaa tulee toteuttamaan systeemiä… mikään ei muutu.

Onko tilanne näin pessimistinen? Ehkä meillä sittenkin on pakokeino. Meidän tulee ajatella differenssiä erilailla. Asioiden välinen ero ei ole aste-eroa (hinnoittelu), vaan luonne-eroa. Todellinen ero sijaitsee niiden asioiden välillä, joita ei voida mitata keskenään. Tämä edellyttää kokonaan toisenlaista tapaa ajatella… Olen niin ylpeä takarivin oppilaista. Aivan niin. Skitsoilua! Skitsoilu on kokonaan uusi tapa ajatella. Mutta se on huomattavan vaikea laji, koska ajattelumme on geneerisen kvantifikaation saastuttamaa. Ajattelun muuttaminen on samalla elämän muuttamista… koska tarkoituksenamme on ollut hypätä suoraan konkretiaan, niin tämä tietenkin tarkoittaa, että kotiläksyksi teidän tulee laajentaa seksuaalista repertuaarianne. Tulette varmaan epäonnistumaan aluksi, mutta älkää antako sen lannistaa, koska oikeita tai vääriä vastauksia ei ole.

Ja nyt kirmaamaan keväiseen atmosfääriin, aurinkokin on sopivasti laskeutunut… hus hus!!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s