Rahasta

Onedolar2009series

Pidän shoppailemisesta. Sen aikana tulee konkreettisesti pohdittua omaa suhdetta rahaan, kuluttamiseen ja kapitalismiin. Raha on meille niin arkinen hyödyke, että harvemmin tulee ajatelleeksi kuinka paljon se on vaikuttanut meihin. Se ei ole ainoastaan vaihdannan instrumentti, vaan myös meidän identiteettiä vahvasti muokannut keksintö.

Kylmä sota on takana ja sen lopun seurauksista saadaan maksaa tällä hetkellä kallista hintaa. Miten kapitalismi kukisti kommunismin? Vastausta voidaan etsiä asevarustelun tehokkuudesta, talouden lainalaisuuksista ja niin edespäin. Mutta harvemmalle huomiolle on jäänyt raha ja sen vaikutus ihmisen psyykeeseen.

Jo kauan ennen tuotantotalouden mallia, oli ihmismielen ”myrkyttänyt” raha. Raha helpotti yksityisomaisuuden käsitteen yleistymistä siinä määrin, että sosialismin muodostamisen aikoihin peli oli jo pelattu. Näin kävi lopulta Neuvostoliitossakin.

Minkälainen on tämä rahan kyllästämä psyyke? Ennen kuin tähän voidaan vastata, on kohdistettava katse siihen, minkä raha mahdollisti. Rahan arvo on sama kaikille. Sen voidaan katsoa mahdollistaneen omistuksen demokratisoitumisen. Tämä omistuksen tasa-arvoistuminen ei kuitenkaan merkinnyt tasa-arvon sinänsä yleistymistä. Mutta aikaisemmin esimerkiksi kuninkaallisten omaisuus oli muiden käsien ulottumattomissa. Rahan myötä tämä kyseenalaistamaton omistusoikeus alkoi murenemaan. Ja lopulta ollaan päädytty nykyiseen tilanteeseen.

Kapitalismin suurin saavutus ei kuitenkaan ole raha, vaan psyykeen rakenne, joka rahan avulla kyettiin tuottamaan ja monistamaan. Kapitalistinen järjestelmä ei koskaan toimisi ilman yksityistä työntekijää. Tämä uuttera kapitalismin perusyksikkö pitää omalla toiminnallaan yllä globaalia talousjärjestelmäämme. Yksityinen työntekijä saavuttaa asemansa ja arvonsa työllään. Hän vaihtaa vapautensa palkkaan, joka on hyvitys vapaa-ajan rajoittamisesta.

Aikaisemmin valta perustui orjatyövoimalle. Isäntä omisti orjansa. Mutta ennen kuin alamme kauhistelemaan tätä järjestelmää, niin tulee ymmärtää ettei orjan asema aina ollut täynnä ruoskintaa, alistamista ja hyväksikäyttöä. Roomalaisten orjilla oli oikeuksia ja isäntä ei saanut kohdella heitä mielivaltaisesti. Vapauden saavuttaneen orjan asema ei ollut automaattisesti onnellinen. Omistaessaan itsensä, hänen tuli hankkia elantonsa omilla avuillaan.

Vaikka raha on laadultaan sama kaikille, niin määrällisesti se ei ole jakautunut tasaisesti. Voidaankin sanoa, että korvaamalla arvot hinnoilla, on raha edistänyt ihmisten välistä eriarvoisuutta. Raha on universaali kvantiteetti, jonka luonteeseen kuuluu laajeta aggressiivisesti. Rahassa mittaamattoman arvokkaiden asioiden määrä supistuu jatkuvasti. Rahan ideologia ulottuu laajemmalle ja laajemmalle alueelle.

Vielä jokin aika sitten kuluttajat olivat arkoja luovuttamaan tietoa kulutuskäyttäytymisestään. Nettikauppojen aikakaudella tästä yksityisyydensuojasta ollaan luovuttu alle kymmenen vuoden aikana ilman suurempia protesteja. Lompakot täyttyvät etukorteista, joilla näennäistä alennusta vasten kuluttajat antavat ostoskassinsa sisällön kauppaketjujen optimointiohjelmien käyttöön. Kaikella on hintansa ja tuo hinta on paikoitellen ällistyttävän halpa.

Omistus, vaihto ja hinta ovat saman universaalin kvantiteetin ilmenemismuotoja. Ilman sitä niistä jokaisesta tulisi mahdotonta. Samoin ilman sitä me emme olisi mahdollisia. Raha = Minä. Me haluamme uskoa omaan yksilöllisyyteemme, mutta itse asiassa se on harhaa. Yksittäisen ihmisen valinnat voidaan ennustaa hätkähdyttävän pienellä otannalla aikaisempia valintoja. Yahoo! -portaalin suositusjärjestelmä kykenee parhaimmillaan ennustamaan kävijän vaihtavan autonsa puolen vuoden sisällä kolmen klikkauksen perusteella.

Burger Kingin Subservient Chicken saitti hämmästytti netissä ihmisiä vuonna 2004. Videon alapuolella oli tekstikenttä, johon kirjoitettiin verbi ja kana suoritti teon videolla. Miten se tuntui osaavan kaiken, minkä suurin osa kävijöistä keksi kenttään kirjoittaa? Todellisuudessa mainoskampanjan toteuttanut Crispin Porter + Bogusky oli haastatellut 50 heidän omaa työntekijää ja kysynyt heiltä, mitä kana voisi tehdä. Näiden työntekijöiden toiseksi yleisin verbi ”hyppää” jälkeen oli ”moonwalk”. Arvatkaapas mikä oli globaalin yleisön kaksi yleisimmin kirjoittamaa verbiä?

Kulttuuri jossa olemme kasvaneet perustuu rahan ideologialle. Voimme sitä kritisoida tai palvoa, mutta siitä emme tunnu pääsevän eroon. Kaikesta omaisuudesta luopuminenkaan ei suuremmin auta, koska määritymme tuolloin rahan kiellon kautta. Näin ei tarvitsisi olla. Raha ei ole sama kuin ihmisluonto. Mutta rahasta ja omistamisesta luopuminen edellyttäisi kokonaisesta identiteetistä luopumista. Ei vain yksittäisen henkilön identiteetistä, vaan kaikesta siitä miten me olemme tottuneet määrittelemään itsemme.

Tämän johdosta näen kulutuskulttuurin kritiikin lähinnä itsepetoksena. Tavoitteet voivat olla ylevät, mutta mitään aitoa vaihtoehtoa kritiikki ei kykene esittämään. Harvempi kritiikin esittäjä olisi valmis ottamaan sen harppauksen, jonka aito sosialismi siinä eläviltä ihmisiltä edellyttäisi.

Kun katselen taaksepäin informaatiovallankumousta, niin näen informaation demokratia-fanaatikoiden puheissa samoja teemoja kuin rahan demokratiassa. Laadullinen samanarvoisuus johtaa lopulta määrälliseen eriarvoistumiseen. Rahan ja informaation välillä on selkeä yhteys. Rahan voidaan jopa sanoa olevan informaation eräs ilmentymä. Kvantiteetin levittäytymistä on vaikea estää, kun se on tehty niin houkuttelevaksi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s