Androgyyni feministi

img_59451 (1)

Yksi työni antoisimpia puolia on sen antama mahdollisuus seurata nuorten trendejä. Valitettavasti elämässäni on niin paljon muutakin, niin en todellakaan osaa sanoa mitä nykyajan nuorelle oikeasti kuuluu. Mutta jotain tulee aina välillä päivitettyä siitä maailmasta, jota heille tarjotaan. Ja jotta kuulostaisin astetta epäillyttävämmältä, niin erään työtehtävän seurauksena olen viimeisen vuoden aikana seurannut erityisesti, mitä tyttöjen maailmassa menee ja ei mene. Yritän olla vaipumatta vanhan likaisen miehen psyykeeseen syvemmälle ja pyrin säilyttämään objektiivisen outsiderin näkökulman.

Otsikkoa ei ole revitty trend ja cool hunting -sivuilta, vaan se on ihan itse keksitty. Sen ristiriitaisuus kuvaa hyvin tämän sesongin henkeä. Se painaa jälkensä kumpaankin sukupuoleen, mutta tuntuu välittyvän tyttöjen kautta.

Tomboy_02_hr

Sekoituksesta kummankin sukupuolen vaatteita ja asennetta on tullut uusi keino alleviivata juuri omaa sukupuolisuutta. Tomboyn Tumblr -saitilla pojatkin osallistuvat tyttöjen identiteetin rakentamiseen läsnäolollaan. Pintapuolisesti roolit näyttävät kääntyneen ympäri, mutta jotain on muuttunut. Pojat ja miehet ovat huomattavasti vähemmän objekteja.

Genderless benderless

Kaukana tuntuvat olevan ne ajat, jolloin miehet uhkuivat machoa uhoa ja naiset vikisivät vierellä vietävinä. Brittiläinen DJ, malli ja filmaaja Josh Quinton käy hyvästä esimerkistä. Mies, joka poseraa naistenlehden mallina… naisten vaatteita esitellen. Mutta pyrin pitämään coolini ja suhtaudun asiaan analyyttisesti. Nuoruuteni suuri sankari David Lee Roth lueteltiin machon esikuvaksi aikoinaan. Ja nämä releet “Yankee Rose” -videolta eivät kelpaisi naisten muodiksi?

yankee-rose

No, ehkä eivät. Mutta ymmärrätte varmaan pointtini…

Feminismi ei koske enää naisasialiikettä. Se ei ole enää sukupuolikysymys. On alettu puhumaan termeistä “new feminism” ja “soft power”. Itseäni kiinnostaa kuinka näiden liikkeiden edustajat (edelleen suurimmalta osalta nuoria naisia) ovat ottaneet käyttöönsä digitaalisen tilan. Sen vaikutusta web designeen ei voi sivuuttaa nykyään.

tumblr_nkyk7w54vg1qbvkmso1_500

Salt_saltmag9_hr

Vaikka voidaan sanoa, että muoti- ja trendiblogit edustavat tätä “uusfeminististä” muotoilua, niin ne pitävät sisällään huomattavasti syvällisempiä kulttuurillisia ulottuvuuksia kuin päällepäin näyttäytyy. Tietenkin ne, jotka pitävät perusmainontaa täysin merkityksettömänä eivät voi väitettäni ymmärtää. Voin ainoastaan suositella heille perehtymään Roland Barthesiin ja mainokset eivät sen jälkeen enää näyttäydy niin mitättöminä tai merkityksistä tyhjinä. Aivottomuuteen tarvitaan yllättävän paljon aivoja.

Rikkaiden kakarat

The more things change
The more they stay the same
All we need’s a miracle to take us all away from the pain

Näin lauloi Tom Keifer Cinderellan biisissä “The More Things Change” vuonna 1990 (kyllä, nyt on Cinderellaakin lainattu tässä blogissa… ei siis voida pitää enää kovinkaan intellektuaalina). Mutta jos jokin koettelee viileää analyyttisyyttäni, niin “global super-rich” trendi. Selatkaapa hetki sivustoa Rich Kids of Instagram ja tulkaa sanomaan minulle, että ei ärsyttänyt yhtään.

Super-rikkaista nuorista on tulossa uusia tähtiä. Heidän ansionsa tähteyteen on se, että heillä on varaa ostaa tuo status. Keskeisenä rikkaana tähtenä toimii Harry Brant. Hänen äitinsä on Stephanie Seymour (se Axl Rosen mimmikaveri, joka oli “Don’t Cry” ja “November Rain” -videoilla) ja jo entuudestaan superrikas Peter Brant. Pojan itseään täynnä olevat Instagram -kuvat ovat omassa lajissaan nerokkaita (kaikki kunnia kuvaajalle). Pinnasta tulee entistä pinnallisempaa. Joidenkin elämä muistuttaa loputonta Ferris Bueller’s Day Offia. What’s not to like?

***

Mitä siis ajatella “nuorisomme tilasta”? – No, eipä juuri mitään. Samoja nuoria he eivät ole, mitä me olimme nuoruudessamme, mutta aivan yhtä hyviin käsiin meidän yhteiskuntamme jää heidän käsissä. Nuorisoa ei saa pilattua läheskään niin helposti kuin aikuisia. Meidän aivomme ovat saastuneet ennakokäsityksillä ja uskomuksilla, jotka eivät vastaa todellisuutta.

Maailman monimuotoisuus on ilmeisempää kuin omassa nuoruudessani. Mustan miehen näkeminen oli tapaus ja se tapahtui yleensä koripallokentällä SM-sarjan ottelua katsellessa. Venäjää ei ollut, vaan oli Neuvostoliitto ja kaikki siellä uskoivat kommunismiin. Amerikkalaiset olivat ramboja ja siellä lennettiin Top Gunissa. No, joo. On vähän kärjistettyä, mutta siitä huolimatta huomattavasti yksiulotteisemmassa maailmassa sukupolveni eli kuin mitä nykyiset nuoret kokevat. Se, onko se hyvästä vai pahasta, niin jää nähtäväksi.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s