Pakollinen seksipostaus

Image

En olekaan vähään aikaan avautunut seksistä. Ja enkä avaudu nytkään. Mutta sainpas teidän mielen kiinnon heräämään… hah! Mutta avaudun elämästäni. Elämän koukeroiden johdosta olen taas sinkku ja kuten arvata saattaa, niin sillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on, että saa ihan rauhassa ”köyriä” ketä kämpille saa roudattua. Huono puoli taas on se, että ainakin tähän mennessä aamulla huomaa heräävänsä ihan väärän ihmisen vierestä.

Aamukahvia juodessa huomaan toisen hiuksen lattialla tai taaksejääneen hiuslenksun (niitä ne naiset muuten jätätte uskomattoman paljon taaksenne) ja tajuan olevani niin yksin. Se tunne hyökkää kimppuun salakavalasti takaa ja ei jätä rauhaan. Selaan iPhonen kontakteja ja sinne kertyneitä ”Moi, soitellaan” -numeroita. Ei niihin koskaan tule soitettua eikä niistä koskaan puhelua tule. Oli aika, jolloin näin ei ollut, mutta se tuntuu jo kaukaiselta menneisyydeltä.

Näinä rauhallisina aamukahvin ääressä vietettyinä hetkinä alan ymmärtämään paremmin Bret Easton Ellisin American Psychon (btw. mainettaan huomattavasti paskempi kirja, mutta kyllä sen lukee) päähenkilön Patrick Batemanin sielunmaisemaa. Kaiken pitäisi olla kohdallaan – on hyvä työ, hieno kämppä (vaikkakin vuokrattu), rahaa tilillä ja rikas sosiaalinen elämä. Silti sisällä on ammottava tyhjä aukko, jota ei saa täytettyä. Alkaa vähäisemmästäkin impulssista tahtoa tehdä jotain radikaalia. En nyt ihan heti ole lähdössä paloittelemaan ihmisiä, mutta alan hyvin ymmärtämään miten sellaiseenkin johtopäätökseen voi päätyä.

Eli sellaista tämän avaruusaluksen tähtipäiväkirjasta… over & out. 

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Pakollinen seksipostaus

  1. Tämähän on vähän kuin minun elämästäni. Pienellä muutoksella.

    ”Elämän koukeroiden johdosta olen taas sinkku ja kuten arvata saattaa, niin sillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on, että saa ihan rauhassa “köyriä” ketä kämpille saa roudattua. Huono puoli taas on se, että kämpille ei saa roudattua ketään.”

    Tykkää

  2. Meidän ihmisten ongelmat ja ilot ovat hyvin samankaltaisia. Kaikesta edistyksestä huolimatta me olemme laumaeläimiä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s