Moraaliton ja epäeettinen

”Panama-paperit” ovat olleet viikon suurin uutinen ja sellaisena ne näyttävät jatkavan muutama viikon. Me Suomessa olemme suuresti närkästyneitä siitä, että Nordean nimi on noussut papereissa esille. Helsingissä pankin konttorin eteen ilmestyi iso liitukirjoitus: ”Veroparasiitti”.

Tämä kaikki etenee viime aikaisten ilmiöiden käsikirjoituksen mukaisesti. Ensin uutisoidaan suurin otsikoin jostain, joka saa yleisön suunniltaan. Tämän jälkeen alkaa median rummutus aiheesta. Ja lopulta koko homma riistäytyy käsistä. Lopulta harvempi tulee kysyneeksi, että mitä me oikeasti tiedämme asiasta. Sillä ei ole enää mitään merkitystä, koska ekstaattinen suuttumus ja närkästys on varastanut shown. Ainoastaan suuvaahdon spektaakkelilla on väliä.

Harvemmin mitään merkittävää tarjoava MTV:n Huomenta Suomi esitti aamulla mielenkiintoisen keskustelun Anna Kontulan ja Heikki Pursiaisen kesken. Kummatkaan keskustelijoista ei pitänyt asiallisena noussutta moraalista närkästystä ”Panama-papereiden” yhteydessä. Liberan edustajana Pursiainen piti kiinni omasta oikeistolaisesta näkökulmastaan, jota Kontula pyrki kampittamaan parhaansa mukaan.

Kun Kontula puhui rakenteellisesta ongelmasta talouden ja politiikan eliitin välisestä yhteydestä, niin Pursiainen pyrki väittämään, että taloudelliset ongelmamme eivät ole nykyisen hallituksen aikaansaamia. Perinteinen porvarillinen silmänkääntötemppu, jonka esille tuomisessa Kontula onneksi onnistui. Kun puhutaan geneerisestä asiasta, niin sitä ei tehdä tyhjäksi vetoamalla johonkin singulaariin ilmiöön, mikä ei itse asiassa puhu geneerisestä asiasta laisinkaan. Mutta tätä on kokoomuslainen agitaatio parhaimmillaan ja pahimmillaan.

Mutta palataan ”Panama-papereiden” nostattamaan moraaliseen närkästykseen. Taloustieteessä ja laajemmin taloudellisessa toiminnassa oletetaan ihmisten käyttäytyvän rationaalisesti voiton ja hyödyn maksimoimiseksi. Arvot eivät ole kuuluneet näiden alojen piiriin. Voidaankin sanoa, että talous ei ole kiinnostunut arvoista, vaan hinnoista.

Yleinen liturgiahan menee, että ”kaikki toiminta on ollut laillista”. Tämän toteamuksen myötä ollaan oletettu, että kädet on pesty ja voidaan jatkaa entiseen malliin. Mutta onko moraaliset, eettiset ja oikeudenmukaiset kysymykset palautettavissa juridisiin yksityiskohtiin? Yhteiskunta perustuu yhteisille arvoille, jotka kaikki eivät ole lueteltu laeissa.

Minulla on kaikki lain suomat oikeudet kulkea kadulla ja kutsua jokaista vastaantulevaa naista ”huoraksi”. Niin kauan kun en tee tätä esimerkiksi työpaikalla tai virastossa, niin en ole rikkonut mitään lakia. Kadulla tapahtuva huorittelu on laillista. Onko se asia, jonka kanssa ympäristön on tultava toimeen? – On hyvin todennäköistä, että voin joutua vakaviin ongelmiin esimerkiksi joidenkin miesten kanssa, jos huorittelen heidän naisseuralaisia. Moni meistä pitäisi kohtaloani täysin ansaittuna. Jopa siinäkin tapauksessa, että  he ”ottaisivat senkan nenästäni”. Siitäkin huolimatta, että kimppuuni hyökänneet miehet syyllistyisivät rikokseen; en minä.

Yleinen sääntö (ei laki) menee, että verot maksetaan siihen maahan, jossa liiketoiminta tapahtuu. Valtiolla on yksinoikeus väkivallan käyttöön ja se käyttää tätä yksinoikeutta esimerkiksi suojellakseen sen alueella tapahtuvaa laillista liiketoimintaa. Näin valtiolla on täysi oikeus pyytää verojen muodossa maksu tästä suojelusta. Valtio mahdollistaa myös monia muita oikeuksia ja ”palveluksia” liiketoiminnan harjoittajille. Se esimerkiksi kouluttaa kansalaisia liiketoiminnan palvelukseen. Harvempi yritys osallistuu näihin kustannuksiin muutoin kuin veroja maksamalla. Ja niiden ei pitäisikään muuta tehdä. Olen aivan samaa mieltä, että lasten sairaalalle annetun lahjoitukset ovat tekopyhää pelleilyä yritysten toimesta. Maksakaa veronne, niin teidän osanne potista on hoidettu. Piste!

Veroparatiisiin varansa piilottava toimija on kuin huoritteleva vastaantulija kadulla. Hän on moraaliton ja epäeettinen toimija. Mutta yksi keskeinen ero huorittelijaan tällä toimijalla on. Vero-optimointia harjoittava tekijä (yksityishenkilö tai yritys) on vapaamatkustaja, joka välttelee osallistumista yhteiskunnan ylläpitoon. ”Vanhoina hyvinä aikoina” laivassa kiinni jäänyt jänis pistettiin pakkotyöhön tai heitettiin avomerellä laidan yli turhana painolastina. Meillä yhteiskunnassa on kuitenkin arvot, joiden mukaan me elämme. Verojen välttelystä kiinnijäävät joutuvat edesvastuuseen tekemisistään. Mutta näiden lisäksi meillä on laeista porsaanreikiä ammatikseen etsiviä asiantuntijoita, jotka saavat elantonsa löytäessään laillisia, mutta lain hengen vastaisia keinoja välttää yhteiskunnan pyörittämiseen osallistumista.

Mitä jos me kansalaiset alkaisimme käyttäytymään näiden vapaamatkustajien tavoin. Me joutuisimme rikkomaan lakeja. Mutta jos me kaikki esimerkiksi ottaisimme holtittomasti lainaa pankeista ja emme aikoisi maksaa niitä koskaan takaisin. Mikään virkavalta maassa ei kykenisi valvomaan tätä kaikkea. Muutamat meistä saisivat tuomion, mutta suurin osa välttyisi oikeustoimilta, koska maassa ei yksinkertaisesti olisi riittävästi oikeusistuimia. Tämä ei olisi reilua pankkeja kohtaan, koska suurin osa niiden liiketoiminnasta on laillisuuden lisäksi täysin moraalista ja eettistä. Mutta tämä olisi seuraus siitä, jos me kaikki haistattaisimme vitut arvoille, joiden varaan yhteiskuntamme perustuu. Mikä etuoikeus taloudella on astua arvojen ulkopuolelle? Eikö talouden tulisi tuntea nahoissaan se, mitä moraalittomuus ja epäeettisyys tuo mukanaan?

Kukaan ei voi astua ulos arvoistamme eläessään yhteiskunnassamme. Talous leikkii mielellään erillissaareketta, mutta se ei sitä ole. Ja tässä kohdassa sanon tarkoituksellisesti ”talous”, en ”taloustiede” tai ”taloudellinen toiminta”. ”Talous” pitää sisällään kummatkin. Talous on aina sementöity arvokysymyksiin. Talous on aina ideologista ja poliittista. Talouden piirissä ei tunneta objektiivisia tosiasioita. Talouden on turha haaveilla matematiikan eksaktiudesta. Talouden sanotaan olevan kuin laiva ilman ohjaajaa, joka saapuu satamaan. Sanonta on täysin vailla pohjaa. Talous on laiva ilman ohjaajaa, mutta laivan karahtaessa maihin tai karille, niin matkustajat huutavat suureen ääneen: ”Satama!”. Satama on päämäärä, mutta se määrittyy vasta sinä hetkenä, kun matka pysähtyy.

Sanoa ihmisten toimivan rationaalisesti voiton ja hyödyn maksimoimiseksi on älyllisesti epärehellinen lausuma. Itse asiassa se on kehäpäätelmä, jolla voidaan selittää ihan mitä vain. Mitä tahansa toimintaa voidaan kutsua jälkeenpäin rationaaliseksi vaikka se olisi tuottanut epätoivottavan lopputuloksen. Tekijä uskoi rationaalisesti, että hänen toimintansa tuottaisi toivotun lopputuloksen. Psykoanalyysia on syytetty milloin mistäkin epäjohdonmukaisuudesta, mutta jo Freud ymmärsi, että ihminen ei ole toiminnassaan aina rationaalinen. Neuroottista toistoa ei voida selittää rationaalisella toiminnalla. Sitä tapahtuu vaikka ihminen tiedostaa oman toimintansa irrationaalisuuden. Meistä moni ymmärtää, että me emme ole rationaliteettimme ohjastamia, vaan aika ajoin meistä tulee matkustajia kun ulkoiset voimat vievät meitä.

Valitettavasti taloudelle tämä on epätodellista ja vierasta. Sanoessaan, että se astuu arvojen ulkopuolelle, niin  se samalla irtisanoutuu ihmisestä. Mutta talous ilman ihmistä on… niin, mitä se on? – Se on ei-mitään. Ja siitä arvoista vieraantunut talous puhuu… ei mistään. Ja tähän tyhjyyteen perustuu talouden houkuttelevuus. Rahan hinta astuessaan arvojen tilalle se antaa illuusion vapaudesta ihmisenä olemisesta. Rahan hinta muodostaa keinotekoisen todellisuuden, jossa arvot eivät enää päde. Valitettavasti se on ainoastaan keinotekoista, joka törmää ennemmin tai myöhemmin todellisuuden kanssa.

Talouden tulisi aina perustua luonnonvarojen käyttöön. Viimeistään nyt pitäisi olla jokaiselle ihmiselle selvää, että luonnonvaramme ovat ehtymässä. Eli taloutemme hoitaminen ei ole ollut kovinkaan hyvää. Ja tässäkin estraadille astuu ihmisen irrationaalisuus. ”Jos ilmaston lämpeneminen olisi totta, niin miksi viime talvi oli niin kylmä?” (vrt. edellä esitetty esimerkki kokoomuslaisesta agitaatiosta). Kun ihminen sahaa omaa oksaansa poikki, niin keskeisintä on kiinnittää huomio sahaamisen tehokkuuden maksimointiin, ei siihen mitä sahataan.

”Panaman-papereiden” paljastamat vero-optimoinnit ovat julkea esimerkki siitä, mitä talous pahimmillaan on. Siitä on tullut häntä, joka heiluttaa koiraa. Ja päätän tämän pohdinnan erittäin pessimistiseen johtopäätökseen. Tommi Uschanovin kolumnissa esitettiin Tom Streihorstin hypoteesi, että kolmatta maailmansotaa ei koskaan syttynyt, koska ihmiset ovat tulleet länsimaissa liian mukavuudenhaluisiksi. Sota olisi tässä mielekkyyden kuplassa liian kova kupru, että ihmiset viitsisivät vaivautua sen takia. Yhdysvallat oppi tuntemaan tämän Vietnamin sodan aikana. Kansa ei ollut valmis uhraamaan poikiaan sotaan, koska kukaan ei nähnyt oman asemansa olevan uhattuna.

Verisimmät sodat käydään köyhien maiden kesken. Näissä maissa on hyvin pieni eliitti, joka pitää sotia yllä, koska se niiden voitto mahdollistaa vielä suuremmat voitot. Häviö ei kosketa eliittiä, joka on häviötä ennen siirtynyt muualle maan varallisuus mukanaan. Voittaja taas kerää kunnon potin. Ja takaisin meidän länsimaiden keskelle. Nuoret sukupolvet tulevat olemaan ensimmäisiä sukupolvia, jotka tulevat olemaan köyhempiä kuin vanhempansa. Talous on jo herännyt siihen, että  ”millennials” on erittäin huono kohderyhmä. Kaikesta hypestä huolimatta, he paljastuvat varattomiksi kohteiksi, joille ei kannata kohdistaa tuotteita.

Kun otetaan huomioon ”sodan logiikka”, niin meille on kasvatettu suuri sukupolvi, josta saadaan jalostettua epätoivoinen ryhmä, jolle sota näyttäytyykin mahdollisuutena, ei uhkana. Vanha divide et impera pätee edelleen. Tuloerojen kasvu ja keskiluokan alasajo selittyvät suuren geopoliittisen pelin kautta. Ja valitettavasti tämän pelin alusta rakentuu meidän elämien kohtaloista.

Jos jossain, niin juuri tässä toivon olevani väärässä. Valitettavasti mikään ei näytä viittaavan siihen…

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s