Elämän taksonomiat

Vaikka katson elämän olevan luonteeltaan kaoottista ja väkivaltaista, niin erilaiset järjestelmät elämän hallitsemiseksi kiehtovat minua pakonomaisesti. Ehkä tämä johtuu juuri tuosta kaoottisesta ja väkivaltaisesta näkemyksestä elämää kohtaan. Elämään on luotava järjestystä, jotta voisi edes auttavasti siinä elää. Laajasti katsoen kaikki nämä elämän hallitsemiseksi luodut järjestelmät voidaan luetella filosofian piiriin kuuluviksi.

Kun tätä hallintaa pyritään ohjaamaan elämän ulkopuolelta, niin ollaan siirrytty uskonnon piiriin, jota kohtaan tunnen voimakasta allergiaa. Juutalais-kristillisen maailman tunnetuin elämänhallinnan järjestelmä on kymmenen käskyä. Kun katsomme noiden käskyjen sisältöä, niin pitäisi ennemminkin puhua ”kymmenestä kiellosta”. Nuorena varhaisteininä uskonnontunneilla tulin ajatelleeksi, että Jumalan pitää oikeasti olla olemassa, koska eihän ihminen voisi keksiä mitään näin ahdistavaa ja ahdasmielistä Jumalakseen. Voi kuinka huonosti tuolloin tunsin ihmisen psyykkisen elämän koukeroita.

Hyvyydestään tai huonoudestaan huolimatta kaikki elämänhallinnan järjestelmät ovat kiehtovia. Kutsuttakoot niitä tässä yhteydessä elämän taksonomioiksi, koska ne pyrkivät luomaan järjestystä ja luokittelua hahmottomaan ja järjestäytymättömään elämään. Ja tässä kohdassa on alleviivattava sanaa ”luoda”. Elämä itsessään ei sisällä mitään perusteita kulloisellekin taksonomialle. Loppujen lopuksi taksonomiat ovat aina pilvilinnoja ja perusteettomia rakennelmia, joiden välille ei voida luoda mitään hierarkiaa. Ne kaikki ovat yhtä arvokkaista ja arvottomia keskenään.

Tästä huolimatta me ihmiset tunnumme löytävän aina silloin tälloin jostakin näistä taksonomioista hyödyllisen instrumentin, jolla saada oma elämä järjestykseen. Meistä jokainen tarvitsee jotain järjestystä, jotta voisimme tulla toimeen maailmassa. Erityisesti monimutkaistuvassa urbaanissa miljöössä nämä hallinnan keinot korostuvat entisestään.

Valitettavasti meissä ihmisissä näyttää asuvan potentiaalinen pikku-hitler. Kun oma elämämme syystä tai toisesta on ajautunut hallitsemattomaan kaaokseen ja me saamme jonkun opin kautta siihen tarvitsemaamme järjestystä, niin valitettavan usein meistä kasvaa tämän opin saarnaajia.

Erityisen hyvin tämä näkyy nykyään erilaisten dieettien ja luonnonlääkityksen kohdalla. Uskomattoman helposti meidän korvien välissä elämän monimuotoisuus hämärtyy ja meistä kasvaa yhden opin kiivas saarnaaja. Kun Matti on saanut pudotettua painoaan kymmenen kiloa paleodieetillä, niin hänestä kasvaa tuon dieetin innoskas vauhkoaja, jota hän suosittelee ihan jokaiselle. Kun televisiossa Mattia huomattavasti oppineempi ravintotieteilijä kertoo paleodieettiin kuuluvista terveydellisistä riskeistä, niin ei kestä aikaakaan kun Matti lähettää sähköpostilla ravintotieteen edustajalle ”Vitun natsi” -viestin. Hänen pyhintä asiaa on loukattu. Missään vaiheessa ei Matille ole sattunut tulemaan mieleen, että se mikä hänelle sopi dieetiksi ei sovi noin 80% kansasta. Tämä johtuu Matin esi-isästä, joka oli niitä harvoja hollantilaisia, jotka tänne muuttivat 1800-luvun alupuolella ja tästä syystä Matilla on hieman erilainen perimä moneen muuhun verrattuna.

Sokea usko, joka katsoo oman uskomuksensa olevan kaiken epäilyn yläpuolella, on syy kaikkeen siihen kammottavuuteen johon ihminen kykenee. Tästä ei ole poikkeusta. Jo pelkästään tämän takia sokean uskon levittäminen tulisi kriminalisoida välittömästi. Mutta kun sanon, että mitään lopullista totuutta ei ole olemassa, olen sortunut lopullisen totuuden lausumiseen. Sama pätee kaiken kyseenalaistajien kohdalla. Jos kaikki pitää kyseenalaistaa, niin silloin pitäisi kyseenalaistaa kaiken kyseenalaistaminen, mikä johtaa ristiriitaan. Ja ristiriidasta voidaan johtaa mitä tahansa. Siitäkin huolimatta sokean uskon levittäminen pitäisi kriminalisoida.

Kaksitoista jalokiveä

Muutama päivä sitten palasin RZAn teoksen The Tao of Wu’n (2009) äärelle. Wu-Tang Clan on hyvin pitkälle RZAn luomus ja häntä saamme kiittää siitä opista, jonka hän on luonut oman rap-imperiuminsa ympärille. Se, mikä RZAssa kiinnostaa minua on hänen hyvin omalaatuinen Islamin, buddhalaisuuden, taolaisuuden ja kunfutselaisuuden sekoitus, josta hän rakentaa oman elämänsä taksonomian. Keskityn tässä kohdassa Five-Percent Nationin oppiin Islamin kahdestatoista jalokivestä. Nämä jalokivet ovat:

  1. Tieto
  2. Viisaus
  3. Ymmärrys
  4. Vapaus
  5. Oikeudenmukaisuus
  6. Tasa-arvo
  7. Ravinto
  8. Vaatteet
  9. Suoja
  10. Rakkaus
  11. Rauha
  12. Onnellisuus

Opin mukaan ihmisen tulee ensin saavuttaa tieto omasta itsestään. Tätä voidaan kutsua varmaankin itsetietoisuudeksi. Tämän jälkeen hän kykenee saavuttamaan viisauden. Ymmärrys on kykyä toimia viisauden mukaisesti. Ymmärrys johtaa tahdonvapauden toteutumiseen (ihminen ei ole enää tietämätön ja maailman vietävänä). Vapauden myötä ihminen astuu oikeudenmukaisuuden piiriin, koska vapaana hän on vastuussa tekemisistään. Oikeudenmukaisuus taas edellyttää, että me kaikki olemme sen edessä tasa-arvoisia. Muuten se ei olisi oikeudenmukaisuutta.

Kuusi ensimmäistä jalokiveä muodostavat ihmisen luonnon. Vasta tämän jälkeen voimme siirtyä eteenpäin. Kyseessä on siis eräänlainen spirituaalinen muoto Maslow’n tarvehierarkiasta. Jäljelle jääneet jalokivet tulee ymmärtää niin fyysisinä kuin henkisinäkin. Ravinto fyysisenä jalokivenä on hyvin yksinkertainen. Henkinen ruoka muodostuu viisaudesta, tieteestä ja historiasta… hengen ruoasta. Vaatetus voidaan tietenkin ymmärtää hyvin materiaalisesti, mutta samalla se on kykyä pukea itsensä henkisesti; se on tapaa liikkua, puhua ja olla. Suoja tulee ymmärtää vaatteiden tapaan suojana ruumiille ja mielelle. Islamin kaksitoista jalokiveä tulee aina ymmärtää paralleeleina (materia ja henki, ruumis ja mieli).

Eläkööt ihminen kuinka kurjissa oloissa tahansa, niin hengen ravinnon, vaatetuksen ja suojan hallitessaan hän elää aina kuin kuningas omassa itsessään. On hyvin ymmärrettävää, että tämän opin mukaan ihminen saavuttaa loput jalokivet edellisten saavuttamisen seurauksena. RZAn elämänkertaa lukieassa (joka sisältyy kursorisesti The Tao of Wu -teokseen) ymmärtää, että vaikka hänen ruumiinsa eli maanpäällistä helvettiä, niin hänen mielensä oli siitä vapaa. Kieltämättä tällainen näkemys auttaa kestämään suuria vaikeuksia.

Tästäkin huolimatta Islamin kaksitoista jalokiveä on yksi monista taksonomioista, jolla pyritään hallitsemaan elämää. Kokonaan toisen joukon muodostavat opit, jotka ovat määritelmällisesti elämälle vihamielisiä. Ne eivät tähtää elämänhallintaan, vaan sen kieltämiseen. Näiden mukaan tämänpuoleinen elämä on yhtä tuskaa ja todellinen elämä on kuoleman jälkeisessä maailmassa. Valitettavasti meidän kristinusko lukeutuu näiden elämälle kielteisten taksonomioiden piiriin. Ja näitä taksonomioita ei pitäisi kenenkään elämää rakastavan yksilön levittää. Ei niistä mitään hyvää loppujen lopuksi seuraa… se on todistettu valitettavan monta kertaa ja aukottomasti.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s