The Vergen artikkeli ”Say hello to men who hate NSA spying but blame women for being spied on” herätti hyvän kysymyksen. Me (siis ei ainoastaan me miehet, vaan myös te naiset) olemme suuresti närkästyneitä valtioiden vakoillessa meitä, mutta samalla me yksilöinä olemme valmiita levittämään ja kurkistelemaan julkisuuden henkilöiden vuotaineita intiimejä kuvia… tai muuten vain jaksamme seurata heistä otettuja salakuvia noloissa tilanteissa.
Pitää kyllä sanoa, että näistä viimeisimmistä vuotaineista kuvien kohteista tunsin ainoastaan Jennifer Lawrencen. Mutta lisää on kuulemma luvassa. Lehdet näyttävät ottaneen tästä rikoksesta esille lähinnä tietoturvan. Kaikessa hiljaisuudessa itsestään nakukuvia pilvipalveluihin ladanneet naiset syyllisestään. Mitäs menitte niitä kuvia itsestänne ottamaan ja holtittomasti niitä latailemaan iCloudiin ja muualle…
Harvempi näyttää kysyvän, mitä tämä kaikki kertoo meistä ja mitä se meille tekee? Nakukuvien katseleminen netissä ei ole mikään ongelma. Jokainen niitä löytää kaikkiin mahdollisiin laillisiin ja laittomiin tarpeisiin. Julkkiksen yksityiseen käyttöön tarkoitettujen kuvien tiirailu on yhtä noloa kuin pikkupoikien poraama reikä tyttöjen pukuhuoneen seinään. Naurattaahan se televisiosarjan sketsissä, mutta tähän todellisuuteen siirtynyt sketsi ei enää nauratakaan. Siinä tirkistelijä ei enää vain halveksi kuvan kohdetta ja loukkaa hänellekin kuuluvaa yksityisyyttä. Tirkistelijä alentaa samalla itsensä alhaiselle olemassaolon tyypille.
Internet on ihmisen tekemistä keksinnöistä suurin ja hienoin, mutta samalla sen käyttö mahdollistaa kaikkein alhaisimman ja halveksittavimman elämäntavan harjoittamisen luvattoman helposti. On kuitenkin muistettava, että toisen (siis kenen tahansa) yksityiseen viestintään luvatta koskeminen on rikos. Olisi se sitten kuinka helppoa. Autoa ei saa ottaa käyttöön vaikka se olisi parkkeerattu kadulle avaimet virtalukossa. Se on siitä huolimatta autovarkaus.
Näinä sensuurin renessanssin aikoina nämä ilmiöt kääntävät jopa minunkin kaltaisen liberaalin kannattamaan rajoituksia. Kuten taloudessa me ihmiset tarvitsemme rajoja, niin sama pätee tirkistelyyn ja tunkeutumiseen. Me emme niitä kykene selkeästikään yksilöinä hallitsemaan… Hämmästelen noita sanoja. Ovatko ne todellakin minun kirjoittamia?
Ehkä ihminen ei ole tarpeeksi jalostunut ollakseen oikeasti vapaa.