Sananvapaus vs. vapaus sanoa

Nyt kun suomalainenkin media on kiinnittänyt huomiotansa blogeihin oikein olan takaa, niin on hyvä kohdistaa katse ulkomaille. The Blog Herald uutisoi Forbes lehden jutusta ”Attack of the Blogs” (vaati kirjautumisen), jossa suhtaudutaan avoimen vihamielisesti blogeihin.

Varsinkin blogien vapautta ilmaista oma mielipiteensä yritysten tuotteista tai itse yrityksistä paheksutaan. Pääartikkelin yhteyteen on oikein kerätty ohjeita blogeja vastaan taistelemiseksi. Koska lyhennelmä menee sitaattioikeuden piiriin, niin kirjoitin lyhyen yhteenvedon Forbesin ohjeistuksesta:

• Monitoroi blogosfääriä
  Vahingollisen materiaalin leviäminen tulee siis Forbesin mukaan estää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suunsoittajien suut tulee tukkia heti kättelyssä.
• Perusta oma blogi
  Yrityksen kannattaa perustaa oma blogi tai rohkaista omia työntekijöitä sellaisia kirjoittamaan (yhtiön oma ääni pitää kuitenkin kuulua niissä).
• Kerää oma blogijoukko
  Rahalla siis saa kaikkea, joten kannattaa ostaa bloggaajien ”äänet” rutikuivalla käteisellä.
• Iske takaisin
  Jos siis raha ei auta, niin siitä vaan mustamaalaamaan bloggaajia, jotka julkeavat levittää omia mielipiteitään yrityksen tuotteista tai yrityksestä.
• Hyökkää serveritilan tarjoajaa vastaan
  Amerikan rikkaiden oikeuksia valvoo Digital Millenium Copyright Act ja sitä siis kannattaa käyttää. Kulttuuriministerimmehän on myös tuomassa tätä samaa järjestelmää Suomeenkin, joten odotettavissa on tukalia tilanteita meille kaikille kuolevaisille.
• Haasta bloggaaja oikeuteen
  Tätähän meillä on jo ”menestyksellisesti” toteuttanut ravintola Lehtovaaran omistaja. Ei varmaan tarvitse sen enempää aiheesta kirjoittaa.

Aika tylyä asennetta amerikkalaisten ökyrikkaiden lehti yrittää istuttaa yritysmaailman edustajiin. Lehden perustaja Malcolm Forbes oli itsekin ökyrikas ja fanaattinen kapitalismin kaikkein radikaaleimman muodon kannattaja. Nykyinen meno tällaisen kapitalimin kannattajien näkökulmasta on aivan sietämätöntä.

Sananvapaus on amerikkalaisille on ollut aina pyhä asia, mutta sen toteutuminen näyttää olevan sittenkin todellinen uhkakuva pääoman omistajille.Toivottavasti Suomessa omistava luokka suhtautuu suopeammin ”kansalaisjournalismiin”. Kuluttajien vapaus sanoa sanottavansa tuotteista ja niitä valmistavista yrityksistä voi olla enemmänkin hyväksi businekselle pitkällä aikavälillä. Tämä vain vaatii sitä paljon puhuttua innovaatiota ja reagoimiskykyä. Ehkäpä tuotteiden ja palvelujen parantaminen on oikea tapa vastata kritiikkiin eikä avoin hyökkäys kritisoijaa vastaan.