Reilussa vuorokaudessa on syntynyt blogosfäärissä hyvää keskustelua bloggaamisesta ja sen tarkoitusperistä. Herkko Hietasen seikkailu Ravintola Lehtovaaran kanssa on näköjään saanut perinteisenkin median edustajat kiinnostumaan aiheesta.
Merten on jo ehtinyt pohtimaan internetin tuomaa valta-asemaa. Nämä pohdinnot ovat varsin ansiokkaita vaikka en itse sitä täysin allekirjoita (itse en ole nähnyt mitään lynkkausmielialaa). Bloggaaminen on mielestäni varsin mainio kanava tuoda esille näkökulmia ja tällaisena se eroaa perinteisestä journalismista.
Suomenkieleen iskostunut pakkomielle kääntää sana ”informaatio” joka käänteessä sanalla ”tieto” herättää poikkeuksellisen usein väärinkäsityksiä. Internet ja erityisesti blogit eivät ole pelkästään tiedonvälityskanavia, vaan enemmänkin informaationvälityskanavia. Kun ilmaisen mielipiteeni jostain asiasta, informoin tällöin ympärilleni olevani tätä tiettyä mieltä asiasta. Tämä ilmaisemani mielipide tai näkökulma ei ole tietoa. Se, että olen kyseistä mieltä kyseisestä asiasta, kuuluu tiedon piiriin.*
Kansalaisen ilmaistessa mielipiteensä esim. ravintolan tasosta, hän ilmaisee
mielipiteensä. Hän ei väitä esittävänsä totuudenmukaista tietoa asiantilasta.
Näitä mielipiteen
ilmaisemisen tapoja on monia. Sanonnnan mukaan asiakas äänestää jaloillaan.
Tämä äänestysmuoto on palvelua tarjoavalle yrittäjälle turmiollista. Hänen
on huolehdittava, että näin ei tule käymään. Paras keino saavuttaa tämä päämäärä on palvelutason nostaminen.
Mielestäni on huolestuttavaa, että yksityinen henkilö ei saisi eräiden tahojen
mielestä ilmaista internetin välityksellä omaa mielipidettään. Kohta kai jaloillakin äänestäminen
halutaan tehdä uhanalaiseksi. Kyseisessä tapauksessa jokainen lukija voi päätellä täyttääkö Herkko
Hietasen internetissä julkaisema reklamaatio asianajotoimiston
välityksellä lähetetyn kirjeen (pdf)
ilmaisemia asiantiloja. Omasta mielestäni ei.
Jos Herkko Hietanen tuomitaan maksamaan ravintoloitsijan vaatimat korvaukset,
niin miten enää Suomessa voi kirjoittaa lehtiin ravintola-arvosteluja, jotka
ovat paikoitellen hyvinkin piikikkäitä. Samantien joutuisimme luopumaan televisio-,
teatteri-, kirja- ja radiokritiikistä. Ja miten käy yhteiskuntakritiikin?
Maassamme on viimeisten vuosikymmenten aikana ahneus ja häikäilemätön oman edun tavoittelu muuttunut paheesta miltein pyhän hyveen asemaan. Jos yksittäisten kansalaisten mielipiteen ilmaiseminen ”kriminalisoidaan” lakimiesten uhkailuilla, ollaan mielestäni siirrytty demokraattisesta yhteiskunnasta syvälle ahneuden ohjaamaan diktatuuriin. Tällaista kehitystä vastaan olen aina valmis taistelemaan viimeiseen hengenvetooni saakka. Toivottavasti moni muukin tuntee samoin.
* Asiasta enemmän kiinnostuneille voin suositella tutustumista Ilkka Niiniluodon teokseen Informaatio, tieto ja yhteiskunta : filosofinen käsiteanalyysi (1989).
Onneksi jo nyt keskustelua on herännyt. Jo pelkästään se, että Hesarissa puhuttiin blogista eikä verkkosivusta, on positiivista. Mitä taas kyseiseen tapaukseen tulee, niin en usko asian menevän läpi oikeudessa. Jos menee, niin sitten ollaan aika syvällä jossain, jonka kansalaisena en halua olla.
TykkääTykkää
No eipä tämä paljon keskustelua näytä blogeissa herättävän kun kaksi henkilöä kahdestaan turisee asiasta, ja toisaalta ei kannata liioitella blogien asemaa ja merkitystä, kun kuitenkin niissä on kyse aivan jostakin muusta kuin journalsimista.
Yleensä henkilöt jotka ovat systeemin vastustajia, kuten ilmeisesti te kaksi, haluavat antaa blogeille jonkinlaisen erikoisen aseman informaation välittämisessä ja saada suuret instituutiot polvilleen.
TykkääTykkää
No jopas oli kommentti. Todetaan nyt tässä kuitenkin tuohon viimeiseen heittoosi, että liksani maksaa maan ”suurin instituutio” media-alalla.
Kuten Janne sanoi, se että Hesari kirjoittaa aiheesta, on jo keskustelua.
Ovatko blogit journalismia vai ei, on monimutkaisempi kysymys kuin eipäs-juupas.
Ja että me annamme tässä keskenämme blogeille erikoisen aseman informaation välittämisessä? Se että niillä on erikoinen asema informaation välittämisessä on selkeää faktaa. Keskusteltavaksi jää millä tavalla se on erikoinen, mitä se merkitsee ja mitä siitä mahdollisesti seuraa.
TykkääTykkää
En sitten tiedä on kyseinen julkisuus välttämättä hyväksi ravintolan liikevaihdolle. Itse uskon (ja toivon) asian kääntyvän ravintolaa vastaan. Mutta toivottavasti vain sen verran, että ylimielinen omistaja saa tuntuvan näpäytyksen sormilleen ja kaikki nykyiset työpaikat säilyvät (tai löytävät paremman).
TykkääTykkää
Mikä sanonta sopisi tähän parhaiten?
– Any publicity is good publicity
– Rohkea rokan syö
– Ahneella on kakkanen loppu
Jatkakaa listaa…
TykkääTykkää
Jaa-a. Keksin itse paremman viitaten tuohon ”Any publicity is good publicity, but the best publicity is bad publicity” -sanontaan.
– Punk-bändin manageroinnin opit eivät välttämättä sovellu perinteikkään ravintolan managerointiin.
TykkääTykkää
YleX aamussa puhuttiin myös jutusta, mutta blogi-sanaa ei taidettu mainita, vaan ensin puhuttiin nettisivusta ja tarkennettiin kyseessä olevan verkkopäiväkirjan.
TykkääTykkää