Hesarin kuukausiliitteen juttu Kallion ilmaisutaidon lukion valkolakeista vuodelta 1992. Aika kova lista nimiä: Anni Sinnemäki, Maija Vilkkumaa, Kalle Ahola, Kerkko Koskinen …
Mieleen tuli, että mitä Suutarilan lukion kasvateista vuodelta 1990 on kasvanut? Sain pienen nostalgiakohtauksen, joka huipentui suureen älynväläykseen ”Hemmetti siitä on 15 vuotta aikaa!”. Tosiaankin. Viisitoista vuotta sitten pistin elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran valkolakin päähän. Vielä kun jostain löytäisi sen johdonmukaisen päättelyketjun miten tuosta hetkestä on tultu SchizoBlogiin ja kaikkeen siihen, mitä elämässä tällä hetkellä pörrää ympärillä …
Jotkut asiat eivät muutu. Päästyäni lakkiaisbileistä kotiin pistin stereoista soimaan Guns N’ Rosesin ”One in A Million” biisin ja soitin sen varmaan 10 kertaa putkeen. Sitten helpotti. Niin se helpottaa vieläkin.
Well some say I’m lazy
And other say that’s just me
Some say I’m crazy
I guess I’ll always be
But it been such a long time
Since I knew right from wrong
It’s all the means to an end, I,
I keep on movin’ along
Toi on kyllä kova biisi, oikeestaan koko Lies MLP oli mulle ihan helvetin tärkee ilmestyttyään. Mä en muuten juuri bändistä innostunut, siis levy oli hyllyssä mutta sitä tuli kuunneltua oikeestaan aika harvoin. Lies sen sijaan kului melkein puhki, I Used To Love Her oli kanssa kova biisi kun meni ekan emännän kanssa välit sotkuun.
…I used to love her, but then I killed her…
Hehehee
TykkääTykkää
Mulle taas Guns N’ Roses oli kaikkein kovin juttu koskaan. En ollut kiinnostunut aikoinani niinkään Heavysta vaan RokettiRollista. Aerosmithin 70-luvun tuotantokin on hyvää, mutta sitten se Permanent Vacation … varsinkin se biisi ”Angel”. Hello!! Mikä hemmetin Abba ne luuli olevansa?
Eipä toi Use Your Illusion mikään tärisyttävä levy ollut. Niistä kahdesta albumista olisi saanut aikaiseksi yhden hyvän levyn.
TykkääTykkää