Yksi suurista lempiaiheistani on arkkitehtuuri. Varsinkin Alvar Aallon palvonta Suomessa on saavuttanut koomiset mittasuhteet. Nyt keskustelun aiheena on ”Enson kuutio”. Pitäisikö rakennus päällystää vaalealla graniitilla vaiko taas kalliilla ja maamme ilmastoon täysin sopimattomalla carrara-marmorilla?
Aamun Hesarissa oli hyvä juttu ”Enson remontti herätti arvostelijat”. Rakennus on yksi epäonnistuneimpia kyhäelmiä, mitä kotikaupunkini keskustaan on kehdattu rakennuttaa. Rakennus riitelee ympäristön kanssa anteeksiantamattoman tökeröllä tavalla ja on suoranainen sylkäisy Helsingin perinteisen miljöön kasvoja vasten. Itse olen sen kannalla, että rakennuksen räjäyttäminen on ainoa oikea toimenpide.
Mutta tässä käy kuten aina on käynyt. Eliitti (lue: Alvan Aalto säätiö) pitää huolen siitä, että eliitin (lue: rakennuttaja ja suunnittelija) tuottama ympäristörikos ei maassamme vanhene koskaan.
SchizoBlog 
Totta, niin totta!
Olen kuullut paljon arvostelua AA:n arkkitehtuurista myös nk. käyttäjien näkövinkkelistä. Esim. monet Alvarin piirtämät konserttitalot kun ovat varsinaisia teknisen henkilökunnan painajaisia.
Takaovissa, joista olisi tarkoitus roudata äänentoistolaitteet sisälle, onkin isojen pariovien välissä joku älytaiteellinen koristepalkki, jolloin käytössä onkin kaksi tavallisen oven kokoista aukkoa, joista isot pa-laitteet eivät mahdu sisään edes väkivallan ja vaseliinin avulla.
Lisäksi talot ovat sokkeloisia, niissä on ei-mihinkään-johtavia portaita ja ties mitä nokkeluuksia.
Eli räjäytettäviä Alvar-pytinkejä löytyy muitakin kun tuo Enso-hirvitys.
TykkääTykkää
Itse talo ei tosiaankaan ole mikään maailman kammottavin rakennus, mutta nykyisellä paikallaan se on ympäristörikos pahimmasta päästä. Alvar Aalto on tainnut piirtää taloa toimistossaan vierailematta paikalla. Tai sitten hän vain oli yksinkertaisesti idiootti, joka teki duunia silmälappu-metodiin turvautuen (ei näe mitään muuta kuin oman työnsä).
Onneksi sitä Aallon suunnittelemaa 6-kaistaista moottoritietä ei rakennettu Mannerheimintien paikalle. Siinä olisi ollut ihmettelemistä näinä vihreiden arvojen aikakautena.
TykkääTykkää
Onkohan tuo syy, miksi Helsingissä ei vieläkään ole kyetty asentamaan sellaisa tienviittoja, jotka näkyisi pidemmälle kuin kahden metrin päähän tienviitasta. Katujen nimiä muutenkin saa välillä etsiä kissojen ja koirien kanssa, kun tumpelot eivät osaa niitä laittaa sen verran tiheään, että ne löytäisi muutenkin kuin kilometrin kävelyn jälkeen.
TykkääTykkää
Pakko kompata siskoa: Minäkin tykkään sokeritopasta. Olin aina ajatellut, että se on ruma ja paha, kun niin minulle oli aina sanottu. Kerran sitten katsoin sitä. kiertelin läheltä, mielistyin.
Sen sijainnissakaan minua ei haittaa muu kuin että se peittää Uspenskin kieltämättä tosi oudosti.
Enkä minäkään ole käynyt sisällä.
TykkääTykkää
Jos oikein muistan, niin Enso tilasi Aallolta pelkästään pääkonttorin, eikä kertonut minne se sijoitetaan. Aalto siis suunnitteli tönön vailla sen sijoituskohteesta. Voin toki olla väärässäkin.
TykkääTykkää
Jos asia on, että Aallolta on tilattu pääkonttori selittämättä sen sijaintia, niin Aalto seuran vaatimukset rakennuksen säilyttämisestä ennallaan tulevat entistä absurdeimmiksi.
Ja tässä on samaan vetoon mainittava, että arkkitehti ei yksin ole vastuussa kaikesta. Kyllä rakennuttajallakin on oma vastuunsa. Enson kuution tapauksessa kaupungin asemakaavan laatijoillakin on vähän selitettävää (siis niillä, jotka aikoinaan antoivat tuolle hirvitykselle luvan nousta pilaamaan Helsingin miljöötä).
TykkääTykkää
Itse kävelen joka aamu ko. rakennuksen ohi töihin ja pidän siitä jo oikeastaan aika paljon. Erityisesti satama-auringon heijastuminen tummista, pikselimäisistä ikkunaruuduista on kaunista katsottavaa.
Väärällä paikalla sen voi toki nähdä olevan – myönnettäköön. Mutta en kyllä toisaalta haluaisi takaisin sitä kammottavaa uusvanhaa sekasikiötä, josta olen nähnyt vain kuvia.
TykkääTykkää
Otolle tiedoksi, että minä taasen muistan kuulleni että Aalto sai tapella kunnolla että talosta tulisi vain tuon korkuinen. halusivat enson tyypit isomman. Voin toki olla väärässäkin.
TykkääTykkää
Aleksin kommentista tuli mieleen, että olen kuullut totena jutun, jonka mukaan Aalto taloa suunnitellessaan ajatteli, miten kauniilta se näyttäisi kauppatorilta katsottuna, kuulaan kirpakkana talviaamuna, auringon noustessa. Olen nähnyt ja kaunis on, mutta vaikka laskisi kesäaamutkin mukaan, valoisia varhaishetkiä on vuorokaudessa aika vähän.
TykkääTykkää
Itse olen aina pitänyt modernista arkkitehtuurista ja Aallostakin. Eihän tuo Enson kuutio mitenkään ihmeesti paikkaansa istu, mutta rakennus sinänsä on minusta tyydyttävä. Erityinen Aalto-elämys meikäläiselle on ollut Teknillinen korkeakoulu, jossa olin kesätöissä opiskeluaikoina. Eri osastojen rakennuksien muodoissa olin näkevinäni hauskoja minimalistisia vinkkejä siitä, mitä asiaa siellä opetetaan.
En tiedä sitten, ovatko vanhat jugend-talot sen kätevämpiä käyttää. Sokkeloisia käytäviä, liian pieniä huoneita ja omituisia kulmia. Nättejähän ne kyllä ovat.
Viime aikojen arkkitehtuurikeskustelussa olen huomannut sen, että modernin arkkitehtuurin vihaajat käyttävät aivan samoja argumentteja kuin 50- ja 60-lukujen teknokraatit, jotka jyräsivät ne vanhat kauniit talot: ”Ei edusta mitään tyyliä”, ”ruma”, ”arvoton”. Ettei vain historia toistaisi itseään…
TykkääTykkää
Jokaisen sukupolven tulee siinä mielessä toistaa historiaa, että se kyseenalaistaa edellisten sukupolvien pyhät. Aalto, jos joku, edustaa tiettyä pyhyyttä suomalaisessa arkkitehtuurissa ja kulttuurissa ylipäätänsä, jota ei ole saanut arvostella. Tietty perusten täristely on aina paikallaan. Mutta edellisten sukupolvien tuhoamisvimmaan ei minäkään halua ryhtyä. Mitä nyt tuon Enson kuution voisi pistää matalaksi … heh heh.
TykkääTykkää