Kirjallisuutta

Aina yhtä kunnioitettava ja virkistävä Jussi lähetti minulle alla lainatun kirja-arvostelun:

Joep P.M.Schrijvers: Valtapelit työelämässä. Vehkeilyn ja juonittelun taito. Rastor Business Library. 2003.

Hollantilainen yrityskonsultti ja tutkija Joep Schrijvers väittää, että itse kunkin olisi syytä oppia tulkitsemaan yrityksissä puhuttavaa puhtokieltä. Puhtokieli painottaa yhteenkuuluvuutta ja arvojen merkitystä.

Puhtokielen taitureita ovat johtajien lisäksi myös henkilöstökonsultit. Resurssikartoitusten, enneagrammien tai työtyylien määrittelemisen kautta he eivät suinkaan tue työntekijöidensä henkistä kasvua, vaan pyrkivät siihen, että työntekijät paljastavat työnantajalle omat pelkonsa, heikkoutensa sekä sisimmät toiveensa. Todelliset tarkoitukset hämärtävä puhtokieli palveleekin nimenomaan yritysjohdon etua, kun taas ”rottakieli” riisuu puhtokielen kermakuorrutuksestaan.

Puhtokielellä ilmaistuna yrityksen palveleva johtaja valmentaa, inspiroi ja sitouttaa tarmokkaasti henkilökuntaansa. Rottakielelle käännettynä sama asia kuuluu niin, että pomo hengittää niskaan, manipuloi ja dominoi hyväuskoisia alaisiaan uskomaan, että työn ja vapaa-ajan rajan kuuluukin hämärtyä. Niinpä työn kivuuteen ja vauhdin hurmaan uskovat, keskittymiskyvyttömät ja helposti manipuloitavat alaiset raatavat ilmaiseksi ylitöissä.

Työntekijän ei tule missään tapauksessa paljastaa työnantajalle sisimpiä toiveitaan, painottaa Schrijvers. Työelämä on peliä, jossa selviytyäkseen jokaisen tulisi kehittää itsessään piileviä rottaominaisuuksia ja taitoja. Näitä ovat vehkeily, liittoutuminen vihollista vastaan, pelkojen lietsominen ja liennyttäminen, hovin jäsenten tunnistaminen, valttikorttien tehtailu, tiedon pihtaaminen ja oman aseman korostaminen.

Politikointi kuuluu olennaisena osana organisaatioon, ja kun politikointi torjutaan puhtokielen avulla, on kysymys utopismista. Vaikka todellisuus koetaan juonitteluna jopa tiimityössäkin, viralliset kertomukset todellisuudesta todistavat aivan erilaisesta, siloisesta maailmasta. Schrijversin mukaan utopismi on nyt levinnyt yhteiskuntateorioista myös organisaatio- ja muutoskonsulttien ja etenkin yritysjohtajien höpötyksiin.

Kirjaan sisältyy oivaltava tyypittely työelämässä vaikuttavista peloista. Schrijvers käyttää tämän pohjana Hannah Arendtin tekemisen kolmijakoa: työ, valmistaminen ja toiminta. Näitä mukaillen työelämälle ovat ominaisia työpaikan menettämisen ja tuhoutumisen pelko, asioiden pieleen menemisen pelko sekä ulkopuolelle sulkemisen ja torjutuksi tulemisen pelko.

Schrijversin rotaksi tulemisen opas on koettu bisnesmaailman sisällä raikkaaksi poikkeukseksi, mutta ainakin tämän yhteiskuntatieteisiin suuntautuneen lukijan mielestä tuntui siltä että kirjan ajatukset ovat jo aika tejokkaasti kierrätettyjä. Reilusti kirjan kirjoittaja tunnustaakin velkansa muun muassa Machiavellille.

Lukuvauhtinsa hiljentämiseksi kirjan lukija voi pysähtyä tekemään itselleen rottatestin, joka Schrijversin mukaan on muiden luonnetestien tapaan tiukan tieteellinen. Ei siis auta marista.

– Tiia Lammassaari kirja-arvostelu ”Aikalainen”-lehdessä 9/2004, s. 12.

Mielenkiintoni tätä business-teosta kohtaan nousi sen verran, että ehdotin sitä hankittavaksi työpaikan henkilökunnan kirjastoon. Saa nähdä meneekö hankintaehdotus läpi. Arvostelun pohjalta minulle tuli mieleen Gracian Baltasarin Maallisen viisauden käsikirja, joka kannattaa hankkia välittömästi kotikirjaston keskeisten teosten joukkoon.

Omissa käsissäni on kulunut viimeisten päivien aikana Ciaran Reganin mainio teos Intoxicating Minds. Teos on yleisselvitys siitä kuinka erilaisilla kemiallisilla stimulanteilla on ollut keskeinen vaikutus nykyaikaisen yhteiskunnan syntyyn. Samalla siitä saa visioita siitä, mihin suuntaan ollaan mahdollisesti menossa. Reganin teos toimii itselläni myös pohjana sille, millä tavalla yritän hahmottaa teknologisten innovaatioiden vaikutusta kulttuuriin, yhteiskuntaa ja vice versa. Suosittelen lämpimästi …

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Kirjallisuutta

  1. Linkkejä

    Mahtavatkohan nykypäivän nuoret enää tietää mikä on Emacs? Me propellihatut jaksamme vielä innostua tällaisista sivuista: EmacsNiftyTricks. Naisten nörttilelublogi: hyvänhajuisia vaaleanpunaisia ta…

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.