Vastatarkkailua
Howard Rheingold tekee sen taas. Juuri, kun hänen juttunsa ovat alkaneet maistumaan löpinältä, niin mieheltä tulee ulos asiaa. Kamerakännykät ovat olleet riesanamme jo muutaman vuoden. Kaikkein typerintä ja mauttominta antia ovat olleet MobileAsses.comin tapaiset tirkistelysivut, joissa toisten yksityisyydestä vähät välittävät typerykset julkaisevat ”hengentuotoksiaan”.
Mutta toisaalta ei meillä yksityisyyttä ole ollut pitkään aikaan. Rheingold puhuu asiasta hyvin amerikkalaisesta näkökulmasta, mutta kyllä Suomessakin ihmisiä tarkkaillaan lupaa kysymättä julkisilla paikoilla. Jotkut ovat jopa puhuneet mediayhteiskunnan muuttuneen tarkkailuyhteiskunnaksi (jos foucault’laista näkökulmaa ei tässä oteta huomioon). Ja ainakin sellainen siitä hyvin suurella todennäköisyydellä tulee, jos mitään vastarintaa ei esiinny.
Kyberfriikki Steve Mann puhuu ”vastatarkkailusta” (inverse surveillance / sousveillance), jota jokainen kännykkäkameralla varustettu kansalainen voi harjoittaa. Alapäähuumorin viljelystä energia kannattaisi kohdentaa enemmänkin tarkkailun tarkkailuun. Viranomaisten on aivan turha yrittää takavarikoida kameraa, josta otetut kuvat on jo lähetetty nettilevitykseen. Nyky-yhteiskunnan kansalaisilla on ainakin teoriassa mahdollisuudet levittää ja julkaista informaatiota, joista aikaisemmat sukupolvet eivät edes kyenneet uneksimaan. Ja mitä me teemme? Julkaisemme puberteetti-ikäisen ilkikurisuudella salaa otettuja kuvia toisten takapuolista. O tempora, o mores!
SchizoBlog 