Filosofian opiskelemisesta

Olen unohtanut osallistua filosofian opiskeleminen -meemiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan … tai jotain. Eli mitä oli opiskella filosofiaa …

Suomalaisessa ja erityisesti helsinkiläisessä akateemisessa filosofiympyrässä on kaikkein tärkeintä muistaa tietyt konventiot. Näitä konventioita ovat mm. seuraavat:

• Wittgensteinia pitää pitää jumalana vaikka hänen kirjoituksistaan ei ymmärtäisi yhtään mitään.
• Logiikka on tosi tärkeää niin kauan kun siitä ei ole mitään käytännön hyötyä tai sovellusta. Mutta jos joku on sen pohjalta jotain käytännöllistä johtanut (kuten tietokonekielien syntaksi), niin siitä pitää ottaa filosofialle kunnia.
• Pitää olla paskantärkeä ja sosiaalisesti mahdollisimman lahjaton, jos haluaa nousta korkealle filosofian laitoksen hierarkiassa.
• Ranskalainen nykyfilosofia pitää haukkua vähintään kerran viikossa täysin järjettömäksi roskaksi vaikka siihen ei ole perehtynyt millään tasolla … se vain on niin eikä miksikään muuksi muutu. Tätä ei kuitenkaan tule sanoa feministisen filosofian edustajien kuullen, koska jokainen vakavasti otettava filosofian alku (sukupuoleen katsomatta) pelkää voimakkaita naisnäkökulmia.
• Esa Saarinen pitää haukkua vähintään kerran päivässä vaikka miestä ei tuntisi laisinkaan.
• S. Albert Kivinen on puolijumala vain siksi, että hän haukkuu ranskalaista nykyfilosofiaa vaikka hän tarkoittaa sillä Sartrea.
• Jos koko elämäntyö on ollut täysin hyödytöntä käsitteiden tai kaavojen pyörittelyä noin tusinalle kollegalle, niin siitä pitää olla ylpeä ja sillä pitää retostella aina kun siihen tulee tilaisuus.
• Jos joku akateemisen yhteisön jäsen ottaa tehtäväkseen yliopiston kolmannen tehtävän (yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen), niin häntä pitää haukkua mahdollisimman tehokkaasti ja aina tilaisuuden tullen häntä pitää pyrkiä lyttäämään maahan.
• Jokainen käytetty termi pitää olla täydellisesti asetettu ja oikeassa kontekstissa esitetty ja juttukaveria pitää ehdottomasti ojentaa, jos hän sortuu väärän termin esittämiseen tai muuhun sen sellaiseen. Etenkin tätä pitää harjoittaa baarikeskusteluissa.
• Tekoneuroottinen mumina ja seinillä harhaileva katse on todella vakuuttava manööveri, jota kannattaa harjoittaa joka käänteessä.
• Jos joku on innostunut jostain, niin se pitää eliminoida heti kättelyssä vittuilulla.
• Henkilökohtaisuuksiin meneminen on hemmetin tärkeää, kun toista arvostellaan. Mutta aina pitää muistaa paasata tieteen arvoneutraalisuudesta ja objektiivisuudesta.
• ”Elä kuten saarnaat” on joku sellainen elämänohje, jota ei tule noudattaa. Kunhan saarnaa.

Joten ei siis ollut mikään ihme, että urani filosofian laitoksella ei jatkunut gradun jälkeen kovinkaan pitkään. Vaikka edelleen rakastan filosofiaa, niin esiinnyn nykyään mieluummin julkisesti bloggaajana kuin filosofina … tai sitä opiskelleena.