Ostin pitkästä aikaa filosofiaa käsittelevän kirjan. Tutkijaliitto on vihdoinkin saanut ulos koneistostaan Gilles Deleuzen haastatteluja sisältävän teoksen Haastatteluja. Kiitos tästä, koska teos on mittavin deleuze-käännös kymmeneen vuoteen. Kirjahyllyssäni on miltein koko Deleuzen (ja FÈlix Guattarin) tuotanto alkukielellä. Mutta suomennosten lukeminen on aina palkitsevaa. Miten hän on kääntänyt sen ja sen termin? Mitä vivahde-eroja omaan tulkintaani nähden kääntäjä on korostanut?
Esipuheen kirjoittanut Jussi Vähämäki summaakin hyvin sen, mitä oma skitsoanalyyttinen projektini pyrkii tekemään hieman pienemmässä mittakaavassa:
Elämän ja yhteiskunnan muutokset, mutta esimerkiksi myös uusien ihmistä koskevien teknotieteiden saavutukset, vaativat rakentamaan uuden metafyysisen kuvajaisen, Dionysoksen peilin, ajattelun kuvan, jonka kautta voidaan ottaa etäisyyttä muutoksiin ja arvioida sekä valikoida aktiivisesti. Metafysiikan luomiseksi tarvitaan kykyä astua ulos omasta ajasta, sen vaatimuksista ja tarpeesta ylipäätään kommunikoida oman aikansa kanssa.
Jeps. Pitää päivittää omaa filosofista käyttöjärjestelmää eli halu-konetta. Mennä taas vähän enemmän keskelle … etääntyä alusta ja lopusta.
Ottaa vähän etäisyyttä ja katsoa itseään ja muita kauempaa mutta sisällä ollen.
TykkääTykkää
Joo. Mutta ultranominalistille metafysiikka on yksi kontruktio ja artefakti muiden joukossa. Minä ja Deleuze olemme ultranominalisteja …
TykkääTykkää
Lyhyesti: Metafysiikka konstruktiona ja artefaktina on jo valmiiksi kuollut myytti…
TykkääTykkää
Tiesitkö Deleuzen tennis-intohimosta?
http://www.lastampa.it/_web/_RUBRICHE/Libri/default_articolo.asp
sivu on tosin italiaksi. voisin kirjoittaa blogiini siitä pienen jutun.
TykkääTykkää
Joo. Deleuzen tennisintohimo on hyvin tiedossa. Sen verran äijä on siitä haastatteluissa puhunut. Siitä vaan omaan blogiin juttua aiheesta vääntämään, jos kerran italia luonnistuu … 🙂
TykkääTykkää