Tuhmia kirjeitä

James Joycen tuhmia kirjeitä vaimolleen Noralle. Kirjeet eivät välttämättä ole aitoja, mutta siitä huolimatta kuumaa tavaraa.

My love for you allows me to pray to the spirit of eternal beauty and tenderness mirrored in your eyes or fling you down under me on that softy belly of yours and fuck you up behind, like a hog riding a sow, glorying in the very stink and sweat that rises from your arse, glorying in the open shape of your upturned dress and white girlish drawers and in the confusion of your flushed cheeks and tangled hair.

Tuohan oli vähän kuin minun suustani. [sexblo.gs]

Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Tuhmia kirjeitä

  1. Eeeeeewwwww…

    Jos nyt voisin jotenkin olla olematta lukenut tätä, niin… Mentaalinen silmäni taisi juuri sokeutua mielikuvasta, jossa Janne antaa Tiralle kyytiä Joycea mukaillen.

    Söpöjähän te olette, mutta silti… eeeeeewwww…

    Tykkää

  2. ”Joka liikaa mielikuvitusta omaavalle vihjeitä antaa, häneltä pitää kalju vihreäksi maalattaman”

    – vanha viidakon sananlasku

    Tykkää

  3. Seuraavaksi saamme lukea siteerauksia raamatusta, mielellään Jeesuksen ihmetekoja, jonka jälkeen Skitso toteaa vaatimattomasti ”Tuohan oli vähän kuin minun käsistäni”.

    Tykkää

  4. Hyvä Toinen nainen,

    Jumala ja Jeesus ovat sen verran vähäpätöisiä tyyppejä, että omien tekojeni vertaaminen heidän ”tekeleisiin” olisi pahasti itseni aliarvostamista ja -arviointia. Pysytään näissä ihan oikeasti minun tason tyypeissä … jookos?

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.