Eilinen Kari Haakanan postaus sai minut ajattelemaan taas kerran perinteisen journalismin ja bloggaamisen välistä eroa. Ennen kaikkea itseäni on jo jonkin aikaa kummastuttanut monien perinteisen median edustajien voimakas blogien kritisoiminen.
On tietenkin ymmärrettävää, että journalismin vaalima ”objektiivinen totuus” vaarantuu, kun kenellä tahansa tuntuu olevan mahdollisuus julkaista mitä tahansa potaskaa. Mutta näinä monien totuuksien aikakautena on koko objektiivisen totuuden asema uudelleen arvioimisen kohteena. Kenellä on todelliset kompetenssit löytää ”totuus” yhteiskunnassamme?
Kaikelle haistattelevaan relativismiin ei kuitenkaan kannata vajota. Se, että meidän aikanamme voi samasta asiasta vallita useampia totuuksia (itse asiassa näinhän aina on ollut, mutta nyt meillä tuntuu olevan kulttuurillisesti kykyjä käsitellä maailmaa ”moniäänisenä” kokonaisuutena), ei merkitse sitä että kaikki näkökulmat ovat samanarvoisia ja samalla yhdentekeviä.
Bloggaamiseen olennaisena kuuluvat keskustelu ja kommunikaatio mielestäni täydentävät mediatodellisuuttamme, jossa meistä jokainen tuntuu enenevässä määrin elävän. Jos joku tässä todellisuudessa määrittäisi rajat liian tiukasti, niin olisiko se enää mikään maailma. Omasta mielestäni tiukasti rajatut rajat sopivat sellille, ei todellisuudelle.
Ehkä blogien luoma hämmennyksen tila on juuri sitä, mitä me tarvitsemme. Median konstruoimassa todellisuudessa kansalaistaitoihin kuuluu lähdekriittisyys ja medialukutaito. Jokaiseen murrokseen on kuulunut oma ”ylimenokautensa”, jota leimaa sekaannus ja kaoottisuus.
Summa summarum – En ole koskaan väittänyt omaavani totuutta (koska en yksiselitteiseen totuuteen edes usko … ja jos joku tässä kohdassa vetää esille matemaattisen totuuden, hän on ansainnut näsäviisastelusta papukaijamerkin keskelle otsaansa … aina ei pidä olla yhtä tyhmä kuin eräät filosofian laitoksen henkilökunnan jäsenet), siksi bloggaan … tai jotain sinnepäin.
SchizoBlog 
Eihän mainitsemiasi perinteistä journalismia ja bloggaamista voida edes kunnolla verrata toisiinsa. siis tietenkin voidaan, mutta kyllä niissä on kyse ihan eri asioista. bloggaajat kertovat mielipiteitä omissa nimissään ja journalistit edustamansa lehden nimissä.
bloggaushan on parhaimmillaan jonkinlaista henkilökohtaista kansalaistoimintaa kertoa nopeasti ja vaivatta omia mielipiteitään verkon kautta. roskaa on paljon joukossa mutta niin on myös asiaa, kuten nämä sivut.
ongelmana on se, että media välittää meille tosiasioita oman ”käyttöliittymänsä kautta” ja joita me sitten pureskelemme ja pohdimme. media välittää omissa kanavissaan tosiasiat omien tarpeittensa mukaan. siis emme tiedä mistään tapahtumista mitään ilman mediaa tai suomen tietotoimistoa. bloggaajat kuten kaikki muutkin ovat siis riippuvaisia mediasta kun itse ei voi olla asian havaitsija tai kokija.
kyse on varmaan rahasta, pelosta ja vallasta. siis ei mitään uuttaa. todennäköinen seuraava median tehtävä on saada bloggaajat omaan ruotuunsa tai sitä jo suunnitellaan, jos huomataan että blogit ovat uhka heidän toiminnalleen.
Bloggaus on erinomainen tapa kertoa oma mielipide!
TykkääTykkää
Mun mielestä esmes nuo sun sunnuntailistat on kyllä paljon journalistisempia, kuin jotkut mediajutut…
TykkääTykkää