Tapaus Rosa Meriläinen
En ole koskaan pystynyt äänestämään Vihreää liittoa, koska mielestäni puolue ei ole uskottavasta asiasta huolimatta puoleena uskottava. Tämän päiväinen Rosa Meriläisen paljastukset vuoden takaisesta kannabiksen käytöstä taas osoittavat ei vain vihreiden, vaan koko Suomen poliittisen järjestelmän alennustilan tosiasiaksi.
Joudun kuitenkin puolustamaan Rosaa, koska kaikkein alhaisimmalla tasolla maassamme on poliittinen journalismi. Politiikassa pitäisi asioiden (ja ennen kaikkea yhteisten asioiden) ratkaista eikä henkilöiden tai etenkään heidän imagoidensa. Vihreitä poliittisessa journalismissa on mollattu alusta asti ja heidän toimintansa on aina henkilöity johonkin tiettyyn henkilöön. Milloin se on ollut Ville Komsi, milloin Osmo Soininvaara, milloin Anni Sinnemäki tai Rosa Meriläinen. Tämä on ajanut vihreät tilanteeseen, jossa heidän on ollut pakko pelata henkilöillä ja heidän imagoillansa. Asia on jäänyt niiden taakse.
Maikkarin uutiset alittivat riman tänään oikein kunnolla näyttämällä pyörtyvää Rosaa televisiossa. Minkä tahansa muun poliittisen puolueen kansanedustajan kohdalla haastattelu olisi otettu uusiksi, mutta ei vihreiden kohdalla. Suomessa politiikasta keskusteleminen on loppunut miltein kokonaan ja media keskittyy skandaaleihin. Ja jos skandaalia ei saada aikaiseksi, niin se tehdään vaikka väkisin vääntämällä.
Toivottavasti tämä saisi nyt ihmiset heräämään tähän typeryyteen. Rosakin varmaan hoitaisi mieluummin kansanedustajan tehtäviänsä ja jättäisi sanomisiensa selittelemisen vähemmälle. Luulisi itseään kunnioittavan poliittisen toimittajan ammattiylpeyden estävän pilven polttamisesta ja lapsena tehdyistä myymälävarkauksista uutisoimisen. Niin kuin tässä maassa ei olisi tärkeämpiäkin asioita, joista puhua uutisissa.
SchizoBlog 