Francis Fukuyaman teos Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992, The End of History and the Last Man) on varsin ristiriitainen teos. Teoksen sisältämä optimismi tuntuu tänään suorastaan naiivilta, mutta ilmestymisensä aikaan teosta pidettiin täysin johdonmukaisena ja suorastaan profetiaalisena. Kun Fukuyaman sanoihin palaa näin 30 vuotta myöhemmin, niin on melkein mahdotonta tuntea tiettyä nostalgiaa sen äärellä. … Jatka lukemista Pyöriikö politiikka identiteetin ympärillä? – Francis Fukuyama →