Avainsana: kirjat

Kirjallisuus on ajattelun kehittämistä

Eilen uutisoitiin, että meidän kaikkien käyttämä ja vihaama Spotify astuu Suomessa äänikirjojen markkinoille. Tästä nousi ansaitusti raivo, jonka takana itse asiassa ei ollut pelkästään Spotify, vaan kirjailijoiden ja kustantajien välinen tulehtunut suhde. Mutta en palaa edellisen postaukseni aiheeseen tätä pidemmälle. Minua huolestuttaa enenevässä määrin yleistyvä näkemys, että kirjailijat ja taiteilijat laajemminkin pitäisi jättää täysin markkinoiden … Jatka lukemista Kirjallisuus on ajattelun kehittämistä →

“Eeeeeeeeeeeeeeeeaiaiaiaiaiaiaiaiai!”

Uusi juttu on parasta mitä kotimaisessa journalismissa on tapahtunut vuosikymmeniin. Kuuntelin tänään Anu Partasen artikkelin "Vastenmielinen möykky", joka käsitteli amerikkalaisen konservatismin ylipapin Kevin Robertsin näkemyksiä ulkopolitiikasta. Artikkeli ja Uusi juttu yleensä sai minut muistelemaan omaa suhdettani journalismia kohtaan. Vaikka olen monesti avautunut Hunter S. Thompsonista, niin itse journalismiin minut johdatti Tom Wolfe ja hänen teoksensa … Jatka lukemista “Eeeeeeeeeeeeeeeeaiaiaiaiaiaiaiaiai!” →

Suuri auto-metafiktiivinen kirjailijahaastattelu

Siinä hän istuu minua vastapäätä. Dekkarikirjailija ja filosofiksi itseään tituleeraava Janne Toivoniemi. Olen odottanut ja pelännyt tätä päivää jo vuosien ajan. Hyvä lukija. Minun on tunnustettava, että en tunne ystävällisiä tunteita häntä kohtaan. Te olette ehkä (korostan sanaa "ehkä") lukeneet hänen teoksensa Sateenkaarimurhat (2021) ja Lähiörotat (2023). Olette voineet pitää niitä kevyinä parodioina dekkarien genrestä, … Jatka lukemista Suuri auto-metafiktiivinen kirjailijahaastattelu →

Pyöriikö politiikka identiteetin ympärillä? – Francis Fukuyama

Francis Fukuyaman teos Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992, The End of History and the Last Man) on varsin ristiriitainen teos. Teoksen sisältämä optimismi tuntuu tänään suorastaan naiivilta, mutta ilmestymisensä aikaan teosta pidettiin täysin johdonmukaisena ja suorastaan profetiaalisena. Kun Fukuyaman sanoihin palaa näin 30 vuotta myöhemmin, niin on melkein mahdotonta tuntea tiettyä nostalgiaa sen äärellä. … Jatka lukemista Pyöriikö politiikka identiteetin ympärillä? – Francis Fukuyama →