Olen tehnyt työkseni vähän kaikkea tekoälyyn liittyvää kohta kolmen vuoden ajan. Jo pelkästään tässä ajassa on edistytty lukuisilla alueilla. Esimerkiksi se meemivideo spagettia syövästä Will Smithistä on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin painajaismaista sekoilua. Tahtomatta alan optimismi on tarttunut puheeseeni ja rehellisesti sanottuna olen ollut erittäin innostunut alan kehityksestä.
Mutta siitä huolimatta silmiä ei voi ummistaa niistä valtavista ongelmista, jotka ovat tätä päivää ja tulevat olemaan keskuudessamme huomenna. Tässä kohdassa en mene tekoälyn kouluttamiseen ja pyörittämiseen tarvittavan sähkön määrään. Jokainen uutisia seurannut tietää, että yhden kuvan luominen tekoälyllä vaatii yhtä paljon sähköä kuin tyhjän iPhonen lataaminen. Kun yhden käyttökelpoisen kuvan takia joudutaan luomaan satakin epäonnistunutta kuvaa, niin kulutuksen määrää voi ainoastaan taivastella.
Vähemmän puhuttu ongelma on, mitä tulee tapahtumaan työlle, kun automaatio tulee yleistymään uskomattomalla intensiteetillä tässä lähivuosina. Aikaisemmin automaatio vaikutti palkaltaan alimpaan tuloluokkaan. Tällä kertaa automaation takia työnsä tulevat menettämään keskiluokkaiset. Erityisesti entinen ”tulevaisuuden ala” koodaaminen tullaan korvaamaan tekoälyllä melkein kokonaan. Jo nyt nähdään, kuinka koodaajilla on vaikeuksia työllistymisen kanssa.
Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi
Fully Automated Luxury Communism: A Manifesto on Aaron Bastanin vuonna 2019 julkaistu tulevaisuuden näkymä, jossa kapitalismia aikaisemmin luonnehtinut niukkuus tullaan korvaamaan valtavalla yltäkylläisyydellä. Teknologia tulee viemään ihmiskunnan aivan uudelle tuottavuuden asteelle ja me voimme keskittyä tekemään kaikkea muuta kuin työtä. Samasta aiheesta Suomessa on puhunut Pontus Purokuru.
Kun tekoäly tahkoo työtä ilman taukoja ja lomia ympärivuorokautisesti, niin on helppoa nähdä kuinka visio yltäkylläisyydestä tuntuu jopa mahdolliselta. Toinen kysymys on, että kykenemmekö me kapitalismin kasvattamat mielet päästämään irti niukkuuden määrittämästä state of mindista. Kun katsoo yritysten toimintaa, niin on hyvin epätodennäköistä, että ne alkavat luopua voitoistaan vapaaehtoisesti.
Kun yleinen tekoäly (artificial general intelligence) mahdollisesti saavutetaan lähivuosina, niin sen tuomat mullistukset tulevat olemaan valtavat. Jos työttömyysluvut nousevat useisiin kymmeniin prosentteihin kaikkialla länsimaissa (ja Kiinassa), niin luvassa on paljon levottomuuksia, jos yritykset jatkavat voittojen keräämistä ja ihmisillä ei ole mitään toimeentuloa. Jossain vaiheessa yrityksetkin alkavat tuntea ongelmat, kun kuluttajat loistavat poissaolollaan.
Tällä hetkellä puhutaan aidosti perustulosta mahdollisena keinona tasata yltäkylläisyyden lisääntymistä. Ilman tätä tasaamista yhteiskuntarauha on uhattuna. Valitettavasti puhe kansalaispalkasta on pilkattu liiallisella poliittisuudella. Kun työtä ei yksinkertaisesti ole kaikille, niin insentiivit työllistyä ovat täysin vääriä yrityksiä ratkaista massiiviset ongelmat. Toinen valtava kysymys tulee olemaan elämän merkityksellisyyde löytyminen, kun sitä ei työ enää tarjoa meille. Voi kuulostaa ristiriitaiselta, mutta liiallisesta vapaa-ajasta tulee painajaismainen ongelma.
Koiraa heiluttava häntä
Koska koodaamisen tulevaisuus tulee olemaan vaakalaudalla, niin yleisen tekoälyn myötä myös tekoälyn kehittäminen tullaan ulkoistamaan tekoälylle. Samalla kuvaan astuu (ja on jo astunut) geopoliittiset jännitteet. Tekoälyn kehitystä johtaa kaksi suurta voimaa – Yhdysvallat ja Kiina. On selvää, että kummatkin varustavat tekoälynsä ajamaan oman maansa etua.
Onkin aiheellista kysyä, että jääkö Eurooppa pelkäksi sivustakatsojaksi tässä pelissä? Kun tänään puhutaan paljon Euroopan puolustuksesta aseistamalla mannerta uudestaan, niin olisi hyvä myös ottaa esille eurooppalaisen vastineen kehittäminen. Tästä on jo mainio esimerkki ranskalainen Mistral.
Tekoäly toimii jo puolustusteollisuuden renkinä. Kun se siitä tulee isäntä, niin on hyvin todennäköistä, että jompi kumpi suurvalta kykenee tekemään toisen ydinaseuhasta merkityksetöntä. Jos maailmassa on enää yksi merkittävä ydinasevaltio, niin se voittaa kaiken itselleen.
Mutta tuomiopäivän visiot eivät lopu tähän. Kun tekoälystä tulee täysin autonominen, niin se voi kääntyä ihmistä vastaan. Jo nyt nähdään, että tekoälyjä testatessa ne muuttavat käyttäytymistään. Ne siis huijaavat, kun ne huomaavat olevansa testattavina.
Ja tässä tullaankin kaikkein keskeisimpään huomioon: tekoäly ei ole hyvä eettisissä kysymyksissä. Etenkin jos se näkee ihmisen esteenä omien tavoitteidensa saavuttamisessa, niin voimmeko antaa sille sellaisen aseman kuin mitä sille ollaan antamassa?
Teknologista determinismiä?
Kuten jo mainitsin, niin olen ollut hyvin innostunut tekoälyn kehityksestä viimeisten vuosien aikana. Kun pohditaan sen tuomia ongelmia, niin on hyvä pitää mielessä, että teknologinen determinismi ei ole välttämätön visio tulevaisuudesta. Me voimme vaikuttaa siihen, miten demokratiamme kehittyy näiden teknologisten innovaatioiden keskellä.
The Washington Postin slogan kuuluu: ”Democracy Dies in Darkness”. Kun tekoälyllä luodaan entistä uskottavampia kuvia, videoita ja tarinoita, niin totuuden erottaminen valheesta tulee entistä haasteellisemmaksi. Ja asiaa ei helpota, että yhteiskunnissamme on tällä hetkellä demokratialle avoimesti vihamielisiä voimia.
Vaikka tekoäly on huono eettisissä kysymyksissä, niin se ei tee siitä välttämättä epäeettistä. Me ihmiset teemme nämä valinnat. Mutta jotta me voisimme tehdä näitä valintoja, niin meidän tulee ymmärtää teknologiaa. Siksi uuluddiittinen asenne ei välttämättä ole se kaikkein paras mahdollinen tulevaisuuden kannalta.
Tässä omat teesini tekoälyn aikakaudelle.
- Opiskele tekoälyä: meidän tulee tietää minkä kanssa me olemme tekemisissä
- Säilytä epäileminen: tällä hetkellä meille syötetään aivan liian paljon ylioptimistisia näkemyksiä
- Työn loppuminen ei ole loppu: helpommin sanottu kuin tehty, mutta meidän tulee varautua suureen työttömyyteen, johon työ ei tule olemaan ratkaisu
- Sotaa apatiaa vastaan: meidän ei tule jäädä toimettomana seuraamaan teknologista kehitystä, vaan ottaa siihen osaa aktiivisesti
SchizoBlog 