Työpöydän pölyt ja työpaikan tomut

Tänään on viimeinen työpäivä yliopistolla. Valehtelisin, jos sanoisin että ei ole yhtään haikea mieli. Olen viettänyt viimeiset 11 vuotta yliopistolla. Se on kolmasosa elämästäni. Ei siis mikään ihan pieni osa. Tulen varmaan ikuisesti olemaan akateeminen mieleltäni, mutta on jo korkea aika siirtyä muualle.

Mitäkö näistä kaikista vuosista on jäänyt jäljelle? Valtava kasa muistoja. Osa hyviä ja osa huonoja – mutta lopputulos on rutkasti positiivisen puolella. Työpöytää putsatessa eteen pulpahteli vaikka mitä lappuja ja papereita. Uskomatonta minkälaisia muistoja tuollaiset kuivat ja tylsät paperit herättävätkään. Muistaa selkeästi mistä projektista oli kyse ja mitä suunnittelukokouksissa käsiteltiin jne.

Mutta summa summarun ja torta p torta, elämäni menee eteenpäin. Kohti uusia haasteita ja seikkailuja. ”Toisen loppu on toisen alku … ja muuta liirum laarumia”.

7 vastausta artikkeliin “Työpöydän pölyt ja työpaikan tomut

  1. Eräs ystäväni sanoi kerran, että suljetut ovet avaavat uusia ilmastointeja. 😉

    Tykkää

  2. Jospa ne yliopiston atk-hommat vielä joskus yksityistetään, niin voisi työntekijät olla vähän tyytyväisempii.

    Tykkää

  3. Pinnistä vielä viime metrit! Tiedän tasan miltä siusta tuntuu, sama mankeli on käyty läpi. Yliopistoajoista on jäänyt kosolti kaikkea hyödyllistä mukaan, ja monta asiaa täällä yksityisellä sektorilla kaipaa – vaikket sitä ehkä nyt uskoisikaan. 🙂

    Tykkää

  4. Marjut,

    Vaikka olen aina silloin tälloin antanut täyslaidallisia nykyisestä ja jäävästä työpaikastani, niin on varmasti paljon asioita, joita tulen kaipaamaan. Kuten sanoin jo, lopputulos jää positiivisen puolelle … reilusti.

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.