Solmiot ja kengät

Blogosfäärissä on suorastaan vilkasta keskustelua pukumiehistä (1, 2, 3). Avaanpa itsekin sanaista arkkuani asian tiimoilta.

Kävelen usein ruokatauollani WTC:n läpi, joissa näitä ”Dressman-miehiä” suorastaan kuhisee lounasaikaan. Toinen hyvä paikka bongata näitä luonnonihmeitä on Bulervardin Namaskaar. Silmiinpistävimmät ominaisuudet minulle ovat solmiot ja kengät. Jokainen pukeutumisesta vähänkään kiinnostunut mies tietää, että kengät ovat kaikkein tärkein yksityiskohta. Solmio tulee hyvänä kakkosena.

Nämä ”Dressman-miehet” voisivat opetella pitämään huolta kengistään ja solmimaan sen solmion. Ihan oikeasti. Mikään ei ole hävettävämpää kuin nähdä näitä ”hyvin pukeutuneita” liikemiehen puolikkaita ja pienen tarkkailun jälkeen huomaa, että kengät eivät ole koskaan nähneetkään lankkia ja harjaa. Solmio on tehty kerran (luultavasti tyttöystävän tai vaimon toimesta) ja sen jälkeen sitä on kiristelty kaulaan aamuisin hirveässä kiireessä. Kaulukset ovat ruttaantuneet samassa kiireessä ja solmio pilkottaa rullalla niskasta.

Jos siis pitää pukeutua, niin tehkää se oikeaoppisesta ja perusteellisesti. Monen ”Dressman-miehen” ulkoasusta huomaa, että tuulipukukansaan sitä kuulutaan ”siviilissä”. Tuulipukukansassa ei ole mitään vikaa, mutta puku pukee miehen vain, jos se osataan pukea päälle.