En ole koskaan ymmmärtänyt hermeneutiikkaa enkä todellakaan fenomenologiaa. Mutta Martin Heideggerin kielenkäyttöä olen aina ihaillut. En allekirjoita juuri mitään (siitä mitä olen ymmärtänyt) hänen ajatuksista, mutta kielellistä lahjakkuutta ei voi kiistää. Varsinkaan ei voi kiistää Heideggerin kääntäjien kielellisiä ansioita. Seuraava katkelma Hannu Siveniuksen käännöksestä Taideteoksen alkuperä mykistää lyyrisimmänkin henkilön:
”Mitä olio itse asiassa on sikäli kuin se on olio? Näin kysymällä haluamme oppia tuntemaan olion oliona olemisen olioisuuden. On kuljettava olion oliomaisuuteen. Sitä varten meidän on tunnettava piiri, johon kuuluu kaikki se oleva, jota olemme jo pitkään kutsuneet nimellä olio.”
Jeps. Jos putositte kärryiltä, niin ei se mitään. Niin on moni muukin pudonnut. Silti kieli on selvää suomea. Go figure it out.
SchizoBlog 
Saksan kielessä ON jotain perverssiä, olin sitä mieltä jo yläasteella ja lukiossa ko. kieltä tahkotessani. Harmi vain ettei opettajani jakanut tätä näkemystä. 🙂
TykkääTykkää
Saksankielen perverssiys on kuitenkin sitä laatua, joka ei koskaan ole viehättänyt minua. Ja juuri tämän takia en koskaan ole edes yrittänyt opetella kyseistä kieltä.
TykkääTykkää
Durch, für, gegen, ohne, um, PUM! Saksanmaikka oli varustettu kielioppipyssyllä ja datiivimakkaralla. 😀 Älä kysy…
TykkääTykkää
Kyllä mun mielestä Heideggerin suurin ”älynväläys” oli se, että saksankieli kielisi jotain alkuperäistä kieltä … tai jotain sinnepäin. Jo pelkkä ajatus siitä, että saksa olisi meidän kaikkien kielien alkukoti saa ihokarvat pystyyn puistatuksesta …
TykkääTykkää
Virolaisella Jaan Kaplinskilla on essee ”Jos Heidegger olisi ollut mordvalainen” (löytyy googlella, ja näköjään myös suomalaisen Kari Sallamaan myös kommentteja teemasta). Aiemmin myös Tere Vadén (jonka näkemyksiä aiheesta Eufemia lienee joskus kommentoinut) on arvioinut suomen kieltä (saksalaisen) filosofian harjoittamisen kannalta. Ja Sallamaa siteeraa suomalais-ugrilaisten kielten käyttömahdollisuuksista filosofoinnissa myös Nietzscheä. En tosin tiedä pääseekö kukaan näistä aiheessa kovin syvälle tai miten oikeilla jäljillä kukaan näistä on (mukaan lukien Heidegger ja Nietzsche).
TykkääTykkää
Niin, ja vielä Nietzscheltä: Iloinen tiede, pykälä 104, tässä alkukielellä:
http://www.geocities.com/thenietzschechannel/dfw4.htm
TykkääTykkää
Voisihan Heideggeria lukea ehkä niinkin, että hän teki oman projektinsa saksan kielessä, näyttäen miten ”oleminen” on siinä kielessä, mutta että se ei millään tapaa tarkoita saksan olevan jotenkin perustava kaikkien ihmisten ”kielikoti”.
Saatan tietysti olla täysin väärässä ja höpöttelen niitä näitä, taustalla liian pinnallinen Heideggerin tuntemus.
TykkääTykkää
J.
Mitä luultavasti tuo on oikean suuntainen tulkinta. Mutta se olisi silti puistattava ajatus, jos saksa olisi kaikkien kielien emokieli.
TykkääTykkää
Niin, olisihan se kauheaa jos meidän kaikkien sisällä asuisi pieni donnerwetter.
TykkääTykkää
Olen ymmärtänyt Heideggerin filosofian aina, ja edelleen, ontologiana ja metafysiikkana, en kielifilosofiana. Kieli kielii ja oliot olioivat, jokaisella asialla, tai ainakin perustavan laatuisilla asioilla, on oma olemisensa, siis oma ontologiansa tai metafysiikkansa. Asiat ovat silloin alkuperäisimmillään kun ne ovat omaa olemistaan, itseään, ja silloin niillä on oma jonkinlainen vähän epämäärinen statuksensa. Siis kielen epämääräinen muoto, mikä kuvaa tapahtuman prosessisuutta, ei määräinen mikä kuvaa jotain tiettyä. Oleminen on perusta ilman perustaa…siis jostain tällaisesta olisi kyse, ehkä…
TykkääTykkää
7584 Very well said chappy.
TykkääTykkää