Ei Sunnuntai-listaa tänään

Työkaverini ja ystäväni Reko sai vaimonsa kanssa perjantain ja lauantain välisenä yönä terveet kaksoset. Tänään oli varpajaiset ravintola Savannassa, joka sulkee ovensa kuukauden päästä. Mikä kulttuurihistoriallinen katastrofi.

Mutta se siitä. Syy siihen, että tänään ei ilmesty kaikkien odottamaa Sunnuntai-listaa, oli onnellisen uuden isän puhe. Keskellä onnellisinta ja ehkä itsekkäintä tunnetta mies pitää liikuttavan puheen siitä, että maailmassa on miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä, joilla ei mene niin hyvin kuin meillä täällä Suomessa. Ja puhe oli erittäin liikuttava. Valitettavasti en kykene saavuttamaan tässä liikuttavuuden tasoa.

Puheen jälkeen pistettiin kiertämään tyhjä sikarilaatikko, jonne jokainen varpajaisiin osallistuva sai laittaa omantunnon mukaan rahaa. Kerääntyneet rahat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Reko on varmistanut, että kohde on varmasti oikea ja varma.

Oman yltiöpäisen ja turhan elämäni keskellä Rekon puhe ja teko riipaisi sydäntäni todella isolla kädellä. Sen edessä omat ongelmani tuntuvat niin pieniltä, että niitä ei edes kehtaa ajatella. Toivoisin, että tuosta tavasta tulisi mahdollisimman yleinen. Meillä menee tosi hyvin … ihan oikeasti. Pistäkää varpajaissa mikä tahansa boxi kiertämään ja lahjoittakaa kerääntynyt raha hyväntekeväisyyteen. Ottakaa selvää kohteesta ja välittävästä organisaatiosta. Me voimme vaikuttaa omilla teoillamme toisten ihmisten elämään todella paljon. Ja mikä voisikaan olla parempi hetki muistuttaa mieliin näin tärkeä asia, kuin uutta elämää juhlistava tapahtuma.

Ja nyt tämä mitättömyys menee itseensä ja ajattelee asioiden tärkeysjärjestystä hieman uudestaan. Kiitos Reko. Keskellä elämäsi onnellisinta hetkeä olet silti antanut jotain sellaista, josta me kaikki varpajaisiisi osallistuneet voimme saada itsellemme aika paljon. Kiitos … Ja sorry blogosfääriläiset, nyt ei todellakaan kiinnosta listata mitään tuhoamisia ja tuhlaamisia. Toivottavasti ymmärrätte.