Aikaisempi kriittinen kommenttini Jari Sarasvuon Diilistä ja laajemminkin ”huomiotaloudesta” on nyt poikinut täyspotin. Tai ainakin niin luulen. Tässä on nimittäin muutama epäselvä kohta. Sain tänään sähköpostia mystiseltä ”themaunolta”, joka oli copy/pastettanut kommenttini Jarille sähköpostissa. Jari vastasi ”themaunolle” ja ”themauno” taas forwardoi mailin minulle.
On siis syytä olettaa, että alla oleva vastaus on tullut itse Jari Sarasvuolta. Tästä emme voi kuitenkaan olla 100%:n varmoja. Toivottavasti Jartsa itse vahvistaisi asian esim. tämän postauksen kommenttiosastolla. Näin voisimme olla asiasta varmoja.
Mutta pidemmittä puheitta tässä oletettu Jari Sarasvuon vastaus/kommentti omaan kritiikkiini. Olen poistanut mailista ”themaunon” alkuperäisen postin Jarille, joka siis sisälsi minun postaukseni.
Lähettäjä: themauno[at]suomi24.fi
Aihe: FW: RE: Kommentti
Päiväys: 9. elokuuta 2004 00:43:26 GMT+03:00
Vastaanottaja: janne[at]schizoblog.net
Subject:
RE: Kommentti
From: ”Sarasvuo Jari” <Jari[at]trainershouse.fi>
Date: Thu, 5 Aug 2004 09:58:00 +0300
To: <themauno[at]suomi24.fi>
Arvoisa the The,
Ylemmyydentuntosi seasta poimin halun keskustella. Tyylisi on 90-luvun kolumnointia (”Jartsa”) ja argumentaatiosi on poleemista kiukuttelua. Saatan vain kuvitella, miten moiden energianhukka on koko elämääsi lamaava asenne, mikä näkynee tähänastisissa aikaansaannoksissasi.
Kiitän ponnekkuudestasi ja ennen kaikkea kirjavihjeestäsi.
Olet suhteellisesti ottaen (ei kuitenkaan ehkä itseesi verrattuna) oikeassa sivistymättömyyteni suhteen. Olet absoluuttisesti oikeassa mediahuoruudestani. Ja olet – taas suhteellisesti ottaen – väärässä laajemman kuvan (engl. bigger picture) väitteessäsi.
Jos tietäisit tai olisit edes kriittisesti kiinnostunut tuomiosi kohteesta ja meidän työstämme, huomaisit pointtiesi haihtuvan kuin hattara happoliuoksessa.
Pidä kiinni jyrkkyydestäsi. Se voi olla ainoa keino suojella maailmankuvaasi laajentumiselta ja tasapainottumiselta. Ylemmyydentunto ja tuomitseminen ovat toimivia defenssejä.
Me ostamme tutkimustyötä. Olemme tehneet näin 15 vuotta. Huomiotaloutta ja muita vivuttamiamme ilmiöitä tutkii, työstää ja tuotteistaa tälläkin hetkellä 50 ihmistä.
Monien huteruuksiesi ja ajattelun oikopolkujesi joukossa olet mm. postmodernismin voittokulun suhteen hieman jälkijunassa.
Mutta koska kuuntelemasta kieltäytyvälle on turha korottaa ääntään, jätän sivistämisesi väliin. Ei Vantaanjoen aiheuttamia paskoja merestä pastasiivilällä puhdisteta.
Toivotan sinulle lisää sitä, mihin olet tähän mennessäkin tyytynyt. Jos haluat parempaa, käy kohti pelkojasi ja rajoitteitasi. Niitä riittää. Meillä kaikilla, minulla erityisesti.
Voi hyvin!
jarisi
PS. Panepa tämä keskustelusi jatkoksi, kun kerran haluat dialogia.
PPS. Oletat intohimoisesti, että siihen, mihin sinä tutustuit itse hetki sitten, minä en voi tietää mitään (Marx, postmodernismi, kommunismi etc.) Lisäksi koet saavasi suojaa minun demonisoimisestani.(Esimerkki: minulla ei ole sydäntä). Kun asenteet alkavat hallita ajattelua, ajattelu itsessään menee oikosulkuun: virtaa menee vitusti, mutta mitään ei enää tapahdu.
Ja minähän en jätä vastaamatta tähän vastaukseen. Vastaan postiin kuitenkin temaattiselta pohjalta, koska vastauksessa on muutamia teemoja, jotka herättivät mielenkiintoni.
Aikaansaannokset, virta, energiahukka: Jari hyvä. Sanot minun tuhlaavan energiaa. Hey c’mon! SchizoBlog on minun oma nollabudjetilla julkaistava nettijulkaisu ja itse Jari Sarasvuo syttyy sen sisällöstä. Eikö tuossa nyt ole jo jonkinlaista saavutusta ja panostetulla energialla jotain aikaansaatua tulosta.
Ja mitä taas saavutuksiin tulee, niin ymmärrät varmaan sen, että ihmisen elämässä on monenlaisia saavutuksia, joita kaikkia ei toitoteta televisiossa ja lehtien palstoilla. Vai eikö sinun mielestäsi aikaansaannos ole aikaansaannos, jos se ei ole televisiossa tai muuten vain mediassa? Muistuttaisin sinua omasta ”verokapinastasi”. Oliko sen nolo loppu aikaansaannos?
Siinä olet oikeassa, että virtaa menee ”vitusti”, mutta myös ympärillä sattuu ja tapahtuu ”ihan vitusti”. Itse asiassa välillä vähän turhankin paljon. Olen suorastaan päihtynyt tapahtumien rikkaudesta elämysmaailmassani.
Postmodernista: Jos olisit lukenut vähän tarkemmin postaukseni, niin olisit lukenut siitä seuraavaa: ”Valitettavasti postmoderni aikakausi ei tullut niin nopeasti ja sillä tavalla kuin sitä teoretisoivat teoreetikot toitottivat 80-luvulla. Itse asiassa, se on tapahtumassa juuri nyt.” Eli en ole ”postmodernismin voittokulun suhteen hieman jälkijunassa”. Postmodernismi ei ole voittanut yhtään mitään. Minä olen voimakas postmodernin vastustaja. Mutta se, mitä juuri tällä hetkellä digitaalisen underground-liikkeen piirissä on tapahtumassa, on sitä mitä postmodernismi alun perin yritti saavuttaa.
Muutos, pelot, rajoitteet: Tuota noin. Tyypillistä markkinahenkistä paatosta, jossa on ripaus uskonnollista hurmosta. Sanot minun olevan rajoittunut ja peloissani. En ole valmis muutokselle.
Ei hyvä Jari. Minä olen valmis muutokselle ihan milloin vain. Mutta mielestäni sinä et tarjoa muutosta. Minähän kritisoin sinua juuri siitä, että yrität estää muutosta. Mutta annan sinulle pisteet siitä, että tunnustat itse omaavasi pelkoja ja rajoitteita (se on hyvä retorinen keino kerätä irtopisteitä).
Mitä taas maailmankuvan tasapainoon tulee, niin itse preferoin arvomaailmassani epätasapainoa. Minun maailmankuvani on humaltuneesti horjahteleva Andy McCoy, ei militaristisen suoraselkäinen Adolf Ehrnrooth. Vain rajoittunut ja kapea-alainen maailmankuva ei osaa arvostaa enfant terrible -lifestylea.
Oma sytykealttiuteni reagoi ”Diilisi” mainoksesta. Olit minulle inspiraation lähde. Reaktioni lopputulos ei välttämättä ollut sitä, mitä sinä mainoksellasi hait. Mutta tämä onkin hyvä esimerkki siitä kuinka toitottamasi ”muuttunut yhteiskunta” näyttäytyy aivan yhtä vihamielisenä ja suvaitsemattomana kriittisiä näkökulmia kohtaan kuin kaikki aikaisemmatkin ”yhteiskunnalliset järjestykset”. Missä on siis muutos? Missä on jokin ”uusi”?
Peräänkuulutan siis jotain sisältöä eikä vain mielenkiintoisia ihmisiä. Tarvitseeko maailma enää tähtiä yhtään millekään taivaalle? Ajattelepa sitä.
Ja korostaisin kaikille lukijoille sitä tosiasiaa, että yllä ollut ”Jari Sarasvuon vastaus” on saapunut minulle kiertoteitse. Sen aitoudesta ei voida olla täysin varmoja. Jos siis se ei ole aito, niin yllä olevat kommentit koskevat minulle saapunutta mailia, ei herra Sarasvuota. Jos taas maili on aitoa Sarasvuota, niin … äh! en jaksa enää toistaa jo kertaalleen toistettua.
SchizoBlog 
”Jartsan” kommentissa on parasta, kun hän kieltäytyy kommentoimasta:
”Mutta koska kuuntelemasta kieltäytyvälle on turha korottaa ääntään, jätän sivistämisesi väliin. Ei Vantaanjoen aiheuttamia paskoja merestä pastasiivilällä puhdisteta.”
Lisätään vielä mukaan pari kirosanaa ja värikäs kielikuva niin kukaan ei edes huomaa itse asiaa 🙂
Poliitikon ainesta.
TykkääTykkää
Juuri tuo kiroilu viittaa väärennökseen…
TykkääTykkää
Juuri tuon takia olinkin varovainen sanomaan, että kirjoitus on aito ”Sarasvuo”. Mutta taas toisaalta siinä on paljon aineksia, jotka viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla aito ”Sarasvuo”, mutta pienessä kännissä.
TykkääTykkää
Anteeksi vaan Janne, että toimin kuten toimin, postauksesi oli asiaa. Halusin nähdä miten jartsa vastaa, jos mitenkään. Olen tyytyväinen ! Myös Jannen postaus sai täten uuden mielenkiintoisen ulottuvuuden jartsan vastatessa.
TykkääTykkää
Minua hämää tuo aikaansaannos -kohta. Onko todella niin, että aikaansaannokset on mitattava aina euroissa? Jos kerta Schizoblogia lukee satoja ihmisiä ja uusiakin vieraita tänne aina eksyy varmsti silloin tällöin, niin minusta tämä on helvetinmoinen aikaansaannos. Ja kun lasketaan nuo markkinointikustannukset, niin veikkaan että Janne on päässyt parempaan tulokseen eurokohtaisesti laskettuna.
TykkääTykkää
Ja tämä skitso-mauno muodostaa mielenkiintoisen kollektiivihenkilön (vaikka sekä Mauno että Sarasvuon vastaus olisikin Jannen oma hajaantumissotakoneenmanööveri ;). Tässä on jotain situationistista parhaimmillaan. Pidän tästä kuumasta tuulesta skitso-maunon tandemin surahtaessa aavikolla ohitseni. Poljetaan, poljetaan.
TykkääTykkää
Jos todellinen Jari todellakin kokisi olevan muiden, myös kyseisen blogin ylläpitäjän ja allekirjoittaneen yläpuolella, miksi hän alunperinkään vaivautuisi kommentoimaan..?
Paska on valitettavasti paskaa, vaikka sen kuinka paketoisi. Sama pätee ns. intellektuelliseen keskusteluun, tai dialogiaan, kuten sitä tulisi kutsua.
Annetaan Jarin olla. Kaikki on hyvin. Siis ihan oikeasti.
TykkääTykkää
Keskustelua seuranneena epäilisin, että mr. Sarasvuo ei ole kirjoittanut hänen nimissään postattua viestiä.
Jotenkin koko homma ei haiskahdalta hänen tyyliltään. Olen saanut vaikutelman, että Sarasvuo esiintyy nimellään kaikenlaisissa yhteyksissä – sellaisissakin, joissa ei ehkä kannattaisi.
J. Ahlroth
TykkääTykkää
Sarasvuon huomiotalous-käsitteeseen sopii hyvin Barthesin (1973) myytti-konsepti:
”Myth does not deny things, on the contrary, its function is to talk about them; simply it purifies them, it makes them innocent, it gives them a natural and eternal justification, it gives them a clarity which is not that of an explanation but that of a statement of fact.”
TykkääTykkää
Sarasvuon huomiotalous-käsitteeseen sopii hyvin Barthesin (1973) myytti-konsepti:
”Myth does not deny things, on the contrary, its function is to talk about them; simply it purifies them, it makes them innocent, it gives them a natural and eternal justification, it gives them a clarity which is not that of an explanation but that of a statement of fact.”
TykkääTykkää