Interblogosfääri-poetiikkaa

Vaikka minua ei ole haastettu blogiruno-meemiin, niin otan siihen osaa. Syy tähän poeettiseen purkaukseen on James Joyce, jota olen lukenut koko illan. Kyllä kirjallisuus maistuu pieninä makupaloina … ehkä alan taas lukemaan vähän vakavammin … tai sitten en.

iltapäivä

takaisin
pimeydestä
jonnekin aivan muualle

olemme olleet ennenkin
tässä tilassa
hetkessä
nyt

kolme pistettä …
ilman niitä ei voi elää

on aurinko
ja kuu

ja päivä
pettävät pohjoisessa

ajassa ei ole tienristeystä
missä huijata huijareita

rehellisiä heilurin
liikahduksia

Toivottavasti ei ollut liian kryptistä. Takaisin sohvalle ja ajatukset Dubliniin … tai jonnekin.

10 vastausta artikkeliin “Interblogosfääri-poetiikkaa

  1. Kiitos. Vaikka vedinkin nuo värssyt lonkalta. Ehkä välillä on ihan hyvä olla kelailematta asioita. Antaa mennä vaan …

    Tykkää

  2. Jaa, että Mindy pitää minua ”kipeänä” ja sinä ”tilana”. Onkohan tässä jotain yhteyttä…? 😀

    Tykkää

  3. Hyvä kaima,

    Teksti on luettava kokonaisuutena ennen kuin sen voi dekonstruktiivisesti pilkkoa osiin. Tässä tapauksessa blogisi on ehdottomasti spatio-temporaalinen piste tekstuaalisessa avaruudessa, jonka tulkinnalliset ulottuvuudet menevät osin epäeuklidisiin mittoihin. Jos jotain yhteyttä asioiden välisiin relaatioihin voidaan vetää niin se menee ehdottomasti Pinserin listan kautta … (hymiö)

    Tykkää

  4. Minusta tuo ”ilman niitä ei voi elää” kuulosti tosi kauniilta.

    Ellen sitten ajattele …hmmm… kaksimielisesti tai siis yksimielisesti ja tuota… hmm.. *yrittää ryhdistäytyä mutta toteaa sen mahdottomaksi ja alkaa käkättämään*

    Tykkää

  5. Aivan. Monimielisyys on minun alaani (huom! ei kaksimielisyys, vaan juuri monimielisyys). Heitetään pallo lukijalle ja annetaan vapaus tulkita asioita juuri siten kuten kukin haluaa …

    Tykkää

  6. Voi että! Tienristeys!!! Mitään noin kaunista ja osuvaa ei olekaa minulle sanottu sitten kuin ties milloin. Crossing roads. Voe tavatonta. Kiitos sinulle tästä.

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.