Viimeisten päivien aikana blogosfäärin sisällä on vallinnut aika interbloginen diskurssi. On nimetty ja linkitetty toisiin. Eikä siinä mitään pahaa ole. Mutta voisi kuvitella, että ulkopuoliselle ja ei-bloggaavalle lukijalle (onko heitä?) tällainen inside-tsoukkien heitteleminen ei suuremmin aukene.
Olisi erittäin mukavaa, jos blogien sisällöstä kasvaisi ihan oikea sisällöntuotannon haara, johon pääsisi nopeasti sisään ja joka toivottaisi ensikertalaisenkin tervetulleeksi seuraamaan tätä uutta ja ihmeellistä asiaa.
Monelle bloggaajalle näyttää muuten tulevan aika ajoin mieleen ajatus lopettamisesta. Ihan ymmärrettävä reaktio, jos blogin päivittämisestä tulee pakonomaista ja sisällön tuottaminen ei luista. Toivottavasti nämä seurastamme poistuneet eivät jätä blogien seuraamista. Itse kutsuisin blogiharrastajiksi myös niitä lukevat henkilöt.
Josta tulikin mieleen, että näin omassa narsistisessa mielessäni tässä pari päivää sitten päiväunen, jossa SchizoBlogilla oli omia bändäreitä. Se oli kaunis uni. Tämän toteutumista odotellessa maailmankuulu Pontani Sisters ryhmä näyttää mallia kuinka olla oikea Schizo-Babe (huomioikaa Elvis-lamppu … haluaa samanlaisen).
SchizoBlog 