On yksi asia, jossa Helsingin Sanomat kykenee alittamaan riman miltein 100% varmuudella. Hesarin heikoin lenkki vuodesta toiseen on filosofia ja siitä kirjoittaminen. Jos Helsingin Sanomat kirjoittaisi esimerkiksi Suomen ulkopolitiikasta yhtä suurella asintuntemattomuudella, niin lehden päätoimittaja joutuisi varmaan vastaamaan teoistaan oikeudessa. Mutta filosofiasta kirjoittaessaan lehti joutuu tuskin koskaan vastuuseen kirjoituksistaan.
Tämän päivän Sunnuntai sivuilla toimittaja Anna-Stina Nykänen teki taas kerran filosofisen emämunauksen lyhyessä kirjoituksessaan ”Marx on aina muotia”. Otetaan suora lainaus:
Tieteessä Marx oli 1970-luvulla keskeinen. Sitten postmodernismi sivuutti sen ja realisosialismin romahdus hautasi alleen. Nyt postmodernin gurut Jacques Derrida ja Gilles Deleuze kirjoittavat Marxista.
Lyhyttä juttuaan varten toimittaja Nykänen on haastatellut Suomen Akatemian tutkijaa Vesa Oittista. Tuntien Oittisen taustan, niin häneltä toimittaja on saanut Derridan ja Deleuzen postmodernin leiman. Tämä on ainakin Deleuzen tapauksessa vähän kiusallista, kun mies taisteli postmodernin alkumetreiltä saakka liikettä vastaan. Deleuze piti postmodernia ja postmoderneja filosofeja lähinnä isoina vitseinä ja täytenä paskan jauhantana.
Tietenkin niin Deleuze kuin Derridakin ovat nousseet joiksikin guruiksi postmodernin liikkeen amerikkalaisille edustajille. Näillä amerikkalaisilla tulkitsijoilla ei vain ole kovinkaan paljoa tekemistä itse Derridan ja Deleuzen kanssa. Suomalaisessa yliopistomaailmassa (etenkin Helsingin yliopiston piirissä) tuntemus Derridasta ja Deleuzesta on omaksuttu lähinnä näitä amerikkalaisia tulikintoja lukemalla. Miksi turhaan vaivautua tarkistamaan asia alkuperäisestä lähteestä, kun kaiken voi lukea pragmaattisesti lyhyestä amerikkalaisesta tiivistelmästä. Todella akateemista, vai mitä?
Mutta vaikka Oittisen tulkinta voidaan lukea Nykäsen rivien välistä, niin yksi asia toimittajalla on mennyt pahemman kerran metsään. Gilles Deleuze ei koskaan lakannut kirjoittamasta Marxista ja mies on ollut kuolleena jo reilut kymmenen vuotta. Joten hänen viimeaikainen herääminen Marxista kirjoittamiseen taitaa olla mahdottomuus. Tietenkin Deleuzen marxismia on muutamissa amerikkalaisissa teoksissa alettu alleviivaaman voimakkaammin viimeisten viiden vuoden aikana.
Derridakin on ollut kuolleena jo puolitoista vuotta. Hänen Marxia käsittelevä teos ilmestyi 1993 (englanniksi 1994), joten ihan viimeaikaisesta julkaisusta ei ole kyse (edes amerikkalaisille tulkitsijoille).
Milloinkohan tämä Derridan ja Deleuzen rinnastaminen muuten loppuu? Deleuze ei koskaan pitänyt itseään mitenkään Derridaan liittyvänä ajattelijana. Derrida oli lähinnä viimeinen suuri fenomenologi, kun taas Deleuze ei koko fenomenologiasta suuremmin piitannut. Hänen koko tuotantonsa oli pyrkimystä irti kolmesta H:sta – Hegel, Husserl, Heidegger. Mutta Marxista hän piti kiinni koko tuotantonsa ajan. Tämän Deleuzen ajattelun alkeet muistetaan toistaa miltein jokaisessa amerikkalaisessakin Deleuze-teoksessa.
Valitettavasti suomalaisen akateemisen maailman edustajat näyttävät jättävän tämänkin lukematta. Ja valitettavasti tämä asiantuntemattomuus valuu kerta toisensa jälkeen Hesarin sivuille. Niinhän se on. Paska valuu alaspäin …
SchizoBlog 
Jaa-a. Joku, joka ihan oikeasti tietää jotain filosofiasta sekä osaa kirjoittaa journalistisesti. Ehkä liian suuri vaatimus suomalaiselle älymystölle ja toimittajille.
TykkääTykkää
Itse ehdotan Jakke Holvasta. Ja onhan Jakke muistaakseni kirjoittanutkin.
TykkääTykkää
Vissiin aina kun lehdessä kirjoitetaan jostakin erityisalasta, sen tuntijat saavat aihetta kritiikkiin epätarkkuudesta ja väärintulkinnoista.
Ehkä sitten sekä journalistisesti osaavat että asioista tietävät kirjoittajat ovat kiven alla tai eivät halua kirjoittaa esim. Hesariin. Pitävät populistina jos kirjoitan, pelkää moni.
Toimittaja-paralla ei puolestaan aina voi olla niin vahvaa asiantuntemusta, että hän osaisi haistaa kunkin persoonan takana piilevän aateklikin.
TykkääTykkää
Mutta kyllähän toimittajakoulutuksissakin jo ensimmäinen ohje taitaa olla, että tarkista, tarkista ja tarkista uudelleen.
TykkääTykkää
marimba,
On totta, että toimittajakin on vain ihminen, mutta Helsingin Sanomien asiantuntemattomuus tällä alalla ei ole hyväksyttävää. Jos Hesari esim. kirjoittaisi Ranskan kuninkaan valtiovierailusta, niin häly taitaisi olla aika kova.
Ja Hesarin toimittajilta kyllä pitää olettaa sen verran ammattitaitoa, etteivät he kirjoita kymmenen vuotta kuolleiden ihmisten viimeaikaisista kirjoituksista. Kyllä faktat pitää olla hallussa. Ei siihen olisi tarvittu kuin pari hakua Wikipediasta tai vain Googlesta.
TykkääTykkää
J.,
Virheitä sattuu. Se on totta. Mutta varmaan itsekin tiedät, että jonkun asian asiantuntijana sitä tuntee turhautumista, kun yksi ja sama asiavirhe toistuu vuosi vuoden jälkeen lehden sivuilla. Mutta samalla se on paljon kiinni siitä kenelle toimittaja sattuu jutun tiimoilta soittamaan. Helsingin yliopiston Filosofian laitoksella vallitseva välinpitämättömyys mannermaista filosofiaa kohtaan näyttää siirtyvän sellaisenaan Hesarinkin sivuille (aina välillä – lievennetään kantaa sen verran).
TykkääTykkää